Uusi metsälaki vaatii myös tarkkuutta
Uutta metsälakia on valmisteltu ja esitelty viime aikoina. On hyvä asia, että metsänomistajien vapautta lisätään metsänkäsittelymenetelmien valinnan osalta. Perinteisten alaharvennusten rinnalla sallittaisiin jatkossa ekologisia jatkuvan kasvatuksen malleja.
Muuttuva lainsäädäntö saattaa kuitenkin luoda uusia tilanteita arjen toimintoihin, jos erilaisia tilanteita ei ennakoida riittävän ajoissa.
Esimerkiksi perinteistä alaharvennusta odottanut ja kuvitellut metsäomistaja voisi pahasti pettyä, jos alaharvennuksen sijasta asfalttitien varressa onkin tehty männikön tai rauduskoivikon yläharvennus.
Lain salliman yläharvennuksen syynä ei ole metsänomistajan tahtotila, vaan muista tekijöistä johtuvat syyt. Motteja tarvitaan, jos tehtailla on puupula ja koneet seisovat huonojen korjuukelien takia.
Entä, jos tulevaisuuden kauppakirjassa lukisi, että ostaja/hänen edustajansa suorittaa puiden leimauksen juuri ennen puiden kaatoa metsälain sallimissa puitteissa?
Nähdäkseni uusi tilanne edellyttää nykyistä yksilöidympää harvennustapojen kirjaamista puukauppasopimuksiin.
Tapio on laatimassa uusia alan suosituksia. On tärkeää, että suositusten, neuvonnan ja ohjauksen keinoin pohditaan huolella uusia ja erilaisia alan toimintamalleja puukaupan eri osapuolten kesken.
Ei saisi mennä liikaa asioiden edelle. Enkä tuolla pohtimallani esimerkillä halua liikaa liioitella tai ketään leimata. Mutta ennen uuden metsälain voimaantuloa on hyvä pohtia asioita eri näkökohdista.
Jos kuvittelemani esimerkki alkaisi realisoitua, konservatiivisella metsäalalla saatetaan päätyä myös vanhan ajan malliin, jolloin myyjä tai edustajansa leimaa yksilöidysti harvennuksessa poistettavat puut.
Risto Lauhanen
metsänomistaja
Seinäjoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
