Aloitteesta avoimesti

Viime viikolla alkoi eduskunnassa ensimmäisen kansalaisaloitteen käsittely. Aloitteen lähes 70 000 allekirjoittajaa haluaisi kieltää lailla turkistarhauksen

Suomessa.

Kansalaisaloite on uusi ”valtiopäivätoimi”. Siksi myös sen käsittelyä ja mahdollisia vaikutuksia lainsäädäntöön seurataan tarkoin.

Eduskunta on velvollinen käsittelemään kansalaisaloitteen, mikäli se kerää taakseen 50 000 allekirjoittajaa. Erilaisia kansalaisaloitteita on nimienkeruuvaiheessa vireillä kymmeniä.

Tarhauskieltoaloitteessa kyseessä on myös harjoitus eduskunnalle. Koska laki kansalaisaloitteista säädettiin, on niille taattava myös asiallinen käsittely.

Torstain lähetekeskustelun perusteella eduskunta lupaa asiallisuuden lisäksi myös käsittelyn avoimuutta. Paitsi eduskunnalle, aloitteen käsittely on hyvä oppitunti myös aloitteita rustaavalle kansalle.

Turkistarhauksen kieltoon tähtäävä kansalaisaloite ei ilmeisimmin johda tekijöidensä toivomaan lopputulokseen. Eduskunnassa vain vasemmistoliitto ja vihreät tukevat aloitetta. Kyselyjen mukaan kansasta valtaosa hyväksyy tarhauksen.

Tapahtuuko sitten suuri vääryys, kun lakia ei muuteta suuren allekirjoittajajoukon

vetoomuksesta huolimatta? Ei tapahdu. Myös sen oppiminen voi tulevaisuudessa olla yksi aloitejärjestelmän tärkeimpiä saavutuksia.

Yhä suuremman osan kansalaisia pelätään etääntyvän poliittisesta päätöksenteosta –

yhteisestä tavastamme sopia asiamme. Keskeistä on suhteellisuudentaju. Päätöksiä joudutaan hiomaan niin kauan, että ne saavat enemmistön tuen. Tämä koskee myös kansalaisaloitteita.

Kansalaisaloite voi osoittautua toimivaksi tavaksi nostaa asioita keskusteluun ja päätettäväksi. Ei pidä unohtaa, että aloitteen voi tehdä myös ilman nimenkeruuta. Sitä varten meillä on 200 kansanedustajaa.

Avaa artikkelin PDF