Paikallisista sääilmiöistäon vaikea varoittaa
Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLumiset talvet, helteiset kesät ja rankat sateet ovat esimerkkejä viimeaikaisista sään ääri-ilmiöistä Suomessa.
”Dataa on niin vähän, ettei voida sanoa, onko kyse ilmastonmuutoksesta vai normaalista vaihtelusta”, meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta totesi tiistaina tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Erilaiset varoitukset työllistävät meteorologeja entistä enemmän. Yhteiskunta on muuttunut sääherkemmäksi, sanoo Tuovinen.
Varoitusten antaminen on vaikeaa, sillä ilmiöt ovat usein hyvin paikallisia.
Paikallistenkin rajuilmojen ennustaminen on viime aikoina parantunut, kertoi meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.
Rajuilmakonferenssi on koonnut Helsinkiin kansainvälisiä tutkijoita ja meteorologeja.
Suomessa sääilmiöistä eniten vahinkoja aiheuttavat salamointi ja ukkospuuskat. Yleisimpiä nämä ovat etelä- ja keskiosassa Suomea. Pohjanmaalla ukkostaa eniten.
Nykyään salama tappaa ihmisen muutaman vuoden välein. Kuolemantapaukset ovat vähentyneet viimeisen puolen vuosisadan aikana, sillä ulkotöitä tehdään entistä vähemmän.
Aineellisia vahinkoja, tulipaloja, vahinkoja elektroniikalle ja metsätuhoja, tapahtuu vuosittain.
Kesän 2010 rajuilmoissa kaatui noin kahdeksan miljoonaa kuutiometriä puuta.
Trombeja eli tornadoja havaitaan Suomessa vuosittain noin neljätoista. Yleensä ne ovat heikkoja eivätkä aiheuta juuri vahinkoja. Myös raekuuroista selvitään yleensä ilman vahinkoja.
Lämpimämmäksi ja kosteammaksi muuttuva ilmasto luo tulevaisuudessa hyvät olosuhteet rajuilmojen synnylle.
Suurin osa rajuilmoja koskevasta tutkimuksesta tehdään Yhdysvalloissa. On epäselvää, miten sitä voidaan käyttää hyödyksi muualla maailmassa, sanoi yhdysvaltalaisen National Severe Storms Laboratoryn Harold Brooks.
Ilmiöt syntyvät joka paikassa samalla tavalla, mutta esimerkiksi maaston muodot ja meren läheisyys vaikuttavat paikallisesti paljon. Tämä vaikeuttaa ennustettavuutta.
HANNA SALONEN
European Conference on Severe Storms Helsingissä 3.–7.6.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
