Savunilmaisin hälyttää palosta minuutissa
Viime vuonna paloi 22 maatilalla niin pahoin, että korvaus ylitti 200 000 euroa. Suurpalojen kokonaisvahingot nousivat arviolta 8,5 miljoonaan euroon.
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan keskusliitosta ilahtuu suurpalojen vähenemisestä. Niiden määrä on puolittunut viime vuosikymmenen huonoista vuosista.
”Vuosittain lukumäärä tosin vaihtelee.”
Kolme vuotta sitten talvella oli kovat pakkaset. Tulipalot lisääntyivät maatiloilla, kun tulisijoja lämmitettiin reippaasti ja lisälämmittimiä käytettiin.
”Moottorityökoneita lämmitettiin ja ladattiin tuotantotiloissa”, riskipäällikkö Juhani Savolainen Lähi-Tapiolasta luettelee palojen syitä.
Uudet säädökset parantavat maatilarakentamisen laatua ja paloturvallisuutta. Palo-osiointia ja hälytystekniikkaa vaadittiin lisää. Vakuutusyhtiöt kiristivät ehtojaan.
Vuoden 2010 lakia ja asetusta paikattiin vuosi sitten. Palovaroitinten järjestelmä pitää asentaa pieniin tuotantorakennuksiin, sillä tuhannen neliön raja poistettiin.
Palovaroittimet ovat uudisrakentamisessa ja peruskorjaamisessa ehto maataloustukien saannille.
Finanssialan keskusliitossa päivitetään parhaillaan vähimmäisvaatimuksia maatilojen palovaroittimille. Järjestelmät tehdään pääosin Norjassa.
Suomessa huomioidaan muutokset, joita Norjassa tehtiin palovaroitinten määräyksiin. Muutokset koskevat lähinnä teknisiä ominaisuuksia ja komponentteja.
”Savunilmaisin hälyttää alkavasta palosta alle minuutissa”, Pekurinen kertoo.
Nopea hälytys ja alkusammutus ovat tärkeitä. Palokuntien toimintavalmius ei tahdo riitä maaseudulla, sillä etäisyydet ovat pitkiä.
Palonalku roihahtaa täyteen liekkiin muutamassa minuutissa, jolloin omaisuuden ja eläinten pelastaminen on jo vaikeaa. Vastuu alkusammutuksesta jää viljelijälle.
Lähi-Tapiolan Savolainen neuvoo varaamaan opastemerkittyjä käsisammuttimia lähelle ulko-ovia. Vesipaloposti sijoitetaan rehutilojen viereen.
Suomen maatiloille on asennettu tuhat palovaroitinten järjestelmää. Ongelma on, etteivät ne aina toimi kosteissa ja pölyisissä rakennuksissa.
”Palovaroittimet toimivat luotettavasti, kun ne asennetaan huolella ja niitä huolletaan säännöllisesti”, Savolainen kertoo.
OP-Pohjolan asiakkuuspäällikkö Teppo Pöllänen Pohjola Vakuutuksesta korostaa sähkötarkastuksia. Sähkössä on syy yli puoleen maatilojen tulipaloista.
Laki velvoittaa tekemään sähkötarkastukset 15 vuoden välein 35 ampeerin sulakekoon tiloilla. Tarkastuksia on vakuuttajien mukaan paljon rästissä.
Vakuutusala onkin kiristämässä korvauskäytäntöään, mikäli sähkötarkastuksia ei tehdä määräajassa. Ala vetoaa viranomaisten vaatimuksiin.
Vakuutusyhtiöt houkuttelevat teettämään sähkötarkastuksia viiden vuoden välein. Porkkanana käytetään maksualennuksia. Yhtiöt voivat maksaa osan tarkastusten kuluista.
”Tapauskohtaisesti osallistumme suoraan kustannuksiin tai huomioimme toimet vakuutusmaksussa”, tuotepäällikkö Teppo Raininko Pohjolasta lupaa.
Pohjolan asiakastiloilla tehtiin viime vuonna useita satoja sähkötarkastuksia. Lähi-Tapiola kampanjoi samoin sähkötarkastuksia. Pöllänen uskoo niiden jo vähentävän sähköpaloja.
”Säännöllinen huolto ja ylläpito ovat tärkeitä kuten auton katsastuksessa.”
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
