Ruotsalaismiljonääri loi hevosten paratiisin
Antonia Ax:son-Johnson toimii myös hevoslehtien kustantajana. Riitta Mustonen Kuva: Viestilehtien arkistoLÖVSTA, RUOTSI (MT)
Pienet lancashire heeler -koirat vilistävät ympärillä, kun Antonia Ax:son-Johnson, 69, esittelee hevostilaansa. Ollaan Lövstassa, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1500-luvulta. Entinen navetta on kunnostettu toimisto- ja kirjastotiloiksi ja kaikesta paistaa tyyli ja vauraus.
Antonia Ax:son-Johnson tunnustaa heti, että tällaista hevostilaa olisi mahdoton pitää, ellei olisi liike-elämässä mukana. Rouva on Ruotsin rikkain nainen, monimiljonääri, jonka perhe omistaa vähittäis- ja tukkukauppaa Åhlensista Ramirentiin.
Ax:son-Johnsonilla on itse asiassa kaksi hevostilaa: Lövsta, missä treenaa 18 kouluratsastushevosta, ja Stjärnborn, jossa jalostetaan hevosia.
Tilojen tavoitteena on kehittää kouluratsastusta ”Lövstan Akatemiassa”, jonka kasvatteja on muun muassa maailmankuulu ratsastaja Tinne Vilhelmson Silfvén.
Tilojen pinta-ala on yhteensä 450 hehtaaria ja niillä on kaksitoista vakituista työntekijää. Lisäksi tarvitaan kausityöntekijöitä.
”Nuoret tulevat meille suoraan koulusta. Monet ovat kymmenenkin vuotta. Täällä he oppivat hevosten käsittelyyn. Kestää kauan kehittyä hevosihmiseksi”, Ax:son-Johnson hymyilee. ”Kasvatamme siis myös ihmisiä.”
Emäntä esittelee uusinta tallia, jonka arkkitehti on suunnitellut mahdollisimman hyvin hevosten tarpeita tyydyttäväksi.
Karsinat kiertävät neliön muotoisen rakennuksen seinänvieriä niin, että jokaisella hevosella on sekä ikkuna ulos että näkymä toisiinsa. Tallin keskellä on lämmitetyt kaapit ratsastuksessa hiostuneille loimille ja muille tarvikkeille.
Tallissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, ettei syntyisi vetoa, vaan lämmin ilma nousee keskelle ylös torniin, missä se vaihtuu ja kiertää.
Hevosten hoitoa varten on oma solarium, suihku- ja hierontahuoneet. Koirillekin on oma paikkansa, sillä ne kuuluvat olennaisena osana tilan elämään.
Lövsta on Ruotsin ja koko maailman ensimmäinen kouluhevostila, joka on saanut ISO 14 001-ympäristösertifikaatin.
”Meidän täytyi ensiksi itse määritellä tärkeimmät tekijät. Kuten miten kierrätys ja jätteet hoidetaan, mitä autoja ja polttoainetta käytetään, miten matkustamme, mitä teemme lannalle”, Ax:son-Johnson kertoo.
Tilalla on vähennetty energian käyttöä, tallien ovissa lukee ”muista sulkea ovi”, uusissa talleissa on luonnollinen ilmanvaihto, työntekijät on koulutettu taloudelliseen ajamiseen.
”Minä olin pahin kaikista, mutta olen oppinut paljon”, emäntä naurahtaa.
Tilalle ei saa enää toimittaa mitään tavaraa isolla autolla, jos tulossa on vain yksi pieni säkki.
”Teimme uudet aikataulut. Yksi rekka hakee saman kuin kolme, kun asiat suunnitellaan hyvin.”
Kun kaikki on nyt pantu kirjoihin ja kansiin ja uudet toimintatavat luotu, seuraava askel on painostaa tavarantoimittajia. Esimerkiksi luonnonmukaisia hevosrehuja ei ole lainkaan tarjolla.
”Alamme vaatia ekologisempaa. Jos ei täysin luomua, niin sinne päin.”
Ax:son-Johnson painottaa, että ekologisuus on myös ekonomista eli säästää rahaa.
”Periaatteenamme on viisi E:tä: ekologisuus, ekonomisuus, estetiikka, etiikka ja empatia.”
Ruotsissa ratsastus on jalkapallon jälkeen toiseksi suosituin urheilulaji. Ax:son-Johnsonin mukaan suosio perustuu siihen, että maassa on ratsastuskoulujärjestelmä.
”Kaikki hyvät ratsastajat ovat tulleet sitä kautta. Ratsastus on erityisesti tyttöjen laji. Suurin osa on aloittanut ilman rahaa ja edennyt omin voimin. Meille tulee tyttöjä myös Suomesta, missä tällaista järjestelmää ei ole.”
Emäntä käy hakemassa asuinrakennuksestaan pinon lehtiä. Päällimmäisenä on Hippson-ratsastuslehti. Yksi perheen bisneksistä on näet kustannusala ja mitkäpä muut kuin hevoslehdet.
RIITTA MUSTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
