Sahankuljettaja Janne Autio esittelee jääsahan mahtiterää. ”Neljättä kevättä olen sahaushommissa.” Kuva: Johannes Tervo
11-tonninen sahakone humahti jään läpi Mustasaaressa – videolla jääsaha järsii railoa Kyrönjoen puolimetriseen kanteen
Pohjalaisjokien jääkuoriin on viime päivinä sahattu railoja. Jääsaha on liikkunut esimerkiksi Kyrönjoella, Lapväärtinjoella ja Lestijoella. Onnistunut sahaus voi estää jääpatojen synnyn.
Janne Autio sahasi Kyrönjoen puolimetristä jäätä viime tiistaina Isossakyrössä. Pitäjän keskiaikainen harmaakivikirkko näkyy oikealla. Kuva: Soile Kauttio/ Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus”Sahauksella heikennetään jäätä ongelmapaikoissa eli sellaisissa kohdissa, joihin jääpatoja on aiempina vuosina syntynyt herkästi”, kertoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki.
Tulvivaan jokeen syntyvä jääpato nostaa vedenpinnan äkkiä. Silloin ovat rannan kiinteistöt vaarassa. Vahingot saattavat nousta suuriksi.
”Onnistunut jääsahaus voi estää patojen synnyn. Tavoitteena on totta kai torjua kiinteistövahingot.”
Jäiden sahaus ei ole jokavuotista.
”Tulvajohtoryhmä pohtii sahaustarpeen joka kevät”, Huhtamäki kertoo.
Monta asiaa on otettava huomioon. Esimerkiksi jään vahvuus ja laatu.
”On selvitettävä, onko joissa teräsjäätä vai kohvaa. Myös lumitilanne tutkitaan. Jos lumen vesiarvo joen latvaosilla on huomattavan suuri, sulamisvedet nostavat virtaamaa. Virtausmäärätkin vaikuttavat, kun pohditaan sahauksen tarpeellisuutta.”
Sahakone painaa 11 tonnia, joten jäätä pitää olla kunnon kerros ennen kuin sahaukseen voidaan ryhtyä. Tänä vuonna Kyrönjoessa on noin puolimetrinen jääkansi, joka kantaa kaluston.
Janne Autio kuljettaa 11-tonnista jääsahaa. Kone on kelluva, joten se ei vajoa syvyyksiin, vaikka jää pettäisi. Samu Mäkitalo mittasi jään paksuuden ja merkkasi sahatut railot. Kuva: Soile Kauttio/ Etelä-Pohjanmaan Ely-keskusEtelä-Pohjanmaan ely-keskuksella ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksella on jääsaha yhteiskäytössä.
”Sahausurakointi on kilpailutettu, urakoija on kokkolalainen Kuljetusliike Thoden Oy”, Huhtamäki kertoo.
Janne Aution ohjaama kone puri viime tiistaina Kyrönjoen jäätä Isossakyrössä Vanhan kirkon lahdella ja Pukkilansaaren kohdalla.
Seuraava paikka oli Vaasan puolella Vähässäkyrössä, jossa Autio sahasi railoja Kolkin sillasta alajuoksulle päin. Tiistain viimeinen kohde oli Mustasaaren Skatilassa.
Sahureiden keskiviikko käynnistyi Kristiinankaupungissa, jossa railotetiin Lapväärtinjoen jäätä.
Sen jälkeen kone ajettiin taas lavetille: alkoi siirtymätaival kohti Pohjois-Pohjanmaata. Torstaiaamuna saha soi Lestijokisuussa Himangalla.
”Lapväärtinjoki on eteläisin ja Temmesjoki Limingassa pohjoisin kohde”, Autio kertoo tämän sesongin sahauspaikoistaan.
Viime keskiviikkona Samu Mäkitalo ja Janne Autio siirsivät jääsahan Pohjanmaan puolelta Pohjois-Pohjanmaalle. Puoliltapäivin oli lounastauon aika Mustasaaressa. Miesten työpäiva alkoi Kristiinankaupungissa, jossa he sahasivat railoja Lapväärtinjoen jäähän. Kuva: Johannes TervoAutio kertoo lisää viime tiistain sahauksista.
”Vähässäkyrössä Kolkin sillasta alajuoksulle sahasimme kolme railoa. Sama oli tarkoitus Mustasaaressa Skatilassa, mutta kolmatta railoa sahatessa kone meni jään läpi."
Skatila oli aurinkoisen ja lämpimän päivän viimeinen sahauspaikka.
Virta oli varmaankin syönyt jäätä, Autio arvioi.
"Jäätä oli paksusti, mutta se oli pehmeää."
Pehmennyt kansi ei kestänyt 11-tonnista jääsahaa.
”Kone meni veteen asti. Ei siinä mitään vaaraa kuitenkaan ollut, sillä härveli on tehty kelluvaksi.”
Jääsaha saatiin pois joesta koneen oman vinssin avulla.
”Penkalla oli isoja puita, joten vinssaaminen kävi kätevästi.”
Saha järsii jäähän noin 15 senttimetriä leveän railon. Kuva: Soile Kauttio/ Etelä-Pohjanmaan Ely-keskusTulvahuippu Etelä-Pohjanmaan korkeudella voi lykkääntyä pääsiäisen seutuville eli huhtikuun puolenvälin tienoille, Juhani Huhtamäki arvioi.
”Nämä ovat kuitenkin ennusteita. Aina pitää muistaa, että säätila ratkaisee, milloin tulvahuippu tulee.”
Keskilämpötilan nopea nousu ja samaan aikaan osuva vesisade muuttavat tilanteen hetkessä.
Vesitalousasiantuntija Juhani Huhtamäki päätti sahauspaikat. ”Sahauksella heikennetään jäätä ongelmapaikoissa eli sellaisissa kohdissa, joihin jääpatoja on aiempina vuosina syntynyt herkästi.” Kuva: Soile Kauttio/ Etelä-Pohjanmaan Ely-keskusViime aikojen yöpakkasista huolimatta jäät ovat jo hauraita, Huhtamäki kertoo.
”Varsinkin virtavesien jäät alkavat olla todella arvaamattomia. Kannattaa harkita tarkasti, jos jäälle aikoo mennä.”
Sahausrailojakaan ei pidä mennä ihmettelemään.
”Vaikka railo pinnassa onkin melko kapea, virtavesi holvaa jäätä. Niinpä railon läheisyydessä jää voi olla erittäin heikkoa.”
Kyrön-, Lapuan-, Närpiön- ja Perhonjoen alueen tekojärviin on tehty tilaa sulamisvesille: vedenpinta on pääosin laskettu niin sanotun kevätkuopan tasolle.
Vedenpintaa on laskettu jo Kurikassa Pitkämön tekojärvessäkin, joka pudotetaan kevättasolle yleensä viimeisenä.
Perhonjoen keskiosan järviryhmästä on johdettu vettä Kaitforsin alapuoliselle jokialueelle, jotta jääpeite heikkenisi.
Lue lisää:
Sään herra ratkaisee kevään tulvatilanteen – helmikuun lumivyöry taivaalta lisäsi riskiä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
