Professori: Sote-lakia pitää korjata
Vaihtuvien kokoonpanojen ja peruspalveluministerien hallitukset ovat laatineet monia lakiyritelmiä sote-palvelujen turvaamiseksi. ”Nykyinen on parempi kuin edelliset, mutta vaatii korjauksia, jotta perustuslain turvaama kuntalaisten itsehallinto toteutuu”, sanoo professori Olli Mäenpää. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSote-laki vaatii pienen tai keskisuuren luokan korjauksia, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.
Lakiluonnos on parempi kuin hallituksen aiempi yritys perustaa palvelut isäntäkuntien varaan, mutta nykyisellään sekään ei kelpaa.
”Tässä on vähemmän isoja ongelmia, ja ongelmien kanssa pystyy elämään tai lakia voi korjata.”
Mäenpää näkee lakiluonnoksessa lähinnä kahdenlaista korjattavaa: rahoitukseen sekä kuntien itsehallintoon ja asukkaiden demokratiaan liittyvät kysymykset.
”Lakiesitys ei sinänsä ehkä ole perustuslain vastainen, mutta jos päätöksenteko karkaa kovin kauas ja korkealle sote-alueelle, kuinka kuntalaisten demokratia pysyy mukana?”
Kuntayhtymiä on tosin ollut vuosikymmeniä, ja aina niitä niitä on moitittu etäisiksi, professori huomauttaa.
Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lakiluonnoksessa lisätty, mutta eri asia on niiden toetutuminen käytännössä.
Suurempi kysymys on kunnille sälytettävät tehtävät.
Perustuslain mukaan kunnalle saa antaa tehtäviä vain lain nojalla, mutta jatkossa niitä jakaisivat sote-alueet. Mäenpään mielestä kuntien tehtävät pitäisikin nimetä sote-laissa tarkemmin.
Tämä ei kuitenkaan sementoisi palveluja vain kunnan tehtäväksi, niin kuin on epäilty. Kunta voisi yhtä hyvin ostaa palvelut muualta, Mäenpää katsoo.
Suoraa korjausta vaativat myös itsehallinnon kysymykset.
”Pohtimisen arvoista on esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvempi ohjaus. Sillä on varmaankin pyritty yhdenmukaisuuteen, mutta jos ministeriö päättää asiat, missä on kuntalaisten itsehallinto? Lakia pitäisi mielestäni täsmentää.”
Itsehallinnon ongelman aiheuttaa myös asukaslukuun, sairastavuuteen ja ikärakenteeseen perustuva maksuperuste, vaikka sen taustalla onkin ehkä ajatus kuntalaisten tasa-arvosta.
”Järjestelmästä tulee perustuslain kannalta ongelmallinen, jos siitä syntyy kunnille maksuautomaatti. Ne eivät voi vaikuttaa kustannuksiin ja toisaalta kaikki raha pitää käyttää, eikä kannusteta kustannustehokkuuteen”, Mäenpää pohdiskelee.
”Tähän saakka palveluiden rahoituksessa on noudatettu rahoitusperiaatetta eli että valtio huolehtii siitä, että kunnat selviävät tehtävistään. Tässä mallissa valtio pesee kätensä kustannuksista.”
Sekä Mäenpään että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä olisikin paikallaan arvioida myös mallia, jossa valtionosuudet menisivät suoraan sote-alueille, eikä niitä kierrätettäisi kuntien kautta.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on vähätellyt omissa esiintymisissään kuntalaisten itsehallintoon liittyviä perustuslaillisia ongelmia. Hän on huomauttanut, että myös palvelut on turvattu perustuslailla.
Mäenpään mielestä näkemykset on sovitettavissa yhteen, eikä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tarvitse lähteä tekemään arvovalintoja.
Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) on tuonut julkisuudessa esiin huolensa nimenomaan sote-lakiesityksen kunnalliseen itsehallintoon liittyvistä ongelmista. Hänestä laissa pitää kertoa tarkemmin väestöpohjat ja tuottajilta edellytettävät tehtävät.
Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella kunnissa ja menossa eduskuntaan marraskuussa. Huovinen on luvannut ottaa kuntien palautteen vakavasti ja ilmaissut valmiutta muuttaa lakiesitystä esimerkiksi rahoitusperiaatteen osalta.
Perustuslakivaliokunta antaa lakiin lausuntonsa ensi vuoden puolella. Esityksen laillisuutta selvittelee jo nyt sosiaali- ja terveysministeriön oma työryhmä.
Myös Kuntaliitto on arvioinut, että perustuslaillisia ongelmia ovat tehtävien sälyttäminen kunnille ja kuntien toimiminen maksuautomaattina, jos ne eivät voi itse vaikuttaa kuluihin.
Lain voimaantulo lykkääntyy ensi vuoden alusta, mutta Huovinen haluaa sen voimaan ennen kevään eduskuntavaaleja. Uudet sote-alueet aloittaisivat silloin vuoden 2017 alusta.
Sote- ja kuntauudistus kytkettiin alusta alkaen yhteen, mutta kunnissa oli vaikeaa nähdä, kumpi on muna ja kumpi kana. Kuntapäättäjien oli vaikeaa antaa lausuntojaan risteileviin lakiluonnoksiin.
Mäenpään mielestä paineet kuntaliitoksiin ovat nyt oleellisesti pienentyneet, vaikka kuntarakennelaki edellyttääkin yhä liitosten selvittämistä.
”Sote-sektori vie kuntien tehtävistä ja rahoista noin puolet. Loput tehtävät voidaan hoitaa kuntayhtymillä ja yhteistyöllä.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
