Aika arvioida kasvinsuojelun onnistumista
Kasvukauden aikana tehdyt muistiinpanot ovat hyödyllisiä suunniteltaessa uuden kasvukauden kasvinsuojelutoimia sekä sadon käsittelyä ja käyttöä
Viljapelloilla voi tehdä nyt kasvitauti- ja rikkakasvihavaintoja, mutta niiden kemiallinen torjunta on jo pääosin mahdotonta. Nyt on hukkakauran kitkennän toisen kierroksen aika.
Viljojen kasvitaudit ovat edenneet torjumattomissa ja osin myös torjutuissa kasvustoissa.
Erityisen voimakasta on ollut ohran verkkolaikun ja vehnän pistelaikun eteneminen alttiissa lajikkeissa. Lämmin sää on suosinut myös ohran tyvi- ja lehtilaikkua.
Etelä-Suomessa ruskearuoste ja keltaruoste ovat levinneet kevätvehnään. Tähkälletulovaiheessa tehty kasvitautitorjunta suojaa kasvustoja ruosteita vastaan.
Kaurassa on kauranlehtilaikku vähitellen edennyt ylemmille lehdille.
Alttiissa ohra- ja kevätvehnälajikkeissa esiintyy härmää. Mustatyven vaivaamat vehnät erottuvat vihreässä kasvustossa valkotähkäisinä yksilöinä tai pesäkkeinä. Mustatyveä on havaittu myös ohralla. Punahomeiden oireet näkyvät erityisesti ohran tähkissä jyvän rusehtavina värimuutoksina.
Viljojen tähkissä ja röyhyissä on monin paikoin kirvoja. Lämpimässä säässä kirvat lisääntyvät nopeasti. Viljan tultua tähkälle kirvojen torjuntakynnys ylittyy, kun kirvoja on yli kymmenen kortta kohti ja kirvoja on koko lohkon alalla.
Pelloilla on tarkistettava pienannosherbisidikäsittelyn jälkeen kasvuaan jatkavien pihatähtimöiden määrä. Tarvittaessa on suunniteltava ensi vuodeksi rikkakasvientorjuntaa valmisteilla, jotka tehoavat resistenssiin pihatähtimöön.
Jos mansikkapunkin vioitusta on havaittavissa kauttaaltaan ainakin siellä täällä, on harkittava torjuntaruiskutusta. Samalla torjutaan myös vihannespunkkeja. Vanhassa kasvustossa runsas vioitus on merkki kasvuston uusimistarpeesta.
Lehtinäytteellä voi varmistaa punkkitilanteen silloin, kun oireet eivät vielä ole selvästi havaittavissa. Petopunkkienkin kausi jatkuu vielä monta viikkoa.
Korvakärsäkkäiden torjunta loisankeroisilla on ajankohtaista alueilla, joilla kärsäkkäitä esiintyy ja uusia lohkoja on istutettu lähelle vanhoja lohkoja.
Kunnollinen kastelu on tarpeen loisankeroisia käytettäessä.
Puna- ja valkoherukoilla ja karviaisella tarkkaillaan sadonkorjuun jälkeen esiintyviä karviaispistiäisten toukkia. Kolmas pistiäissukupolvi voi olla niin runsas, että torjunta on vielä tarpeen, jotta toukat eivät syö lehtiä kokonaan.
Kirvat ja vihannespunkit voivat myös aiheuttaa vielä lehtien ennenaikaista ruskettumista.
Myös herukanrataspunkin esiintyminen näkyy nyt puna- ja valkoherukoilla nuorimpien lehtien epämuodostumina ja mustaherukalla lehtien ruskettumisena.
Viherkesannon saa päättää mekaanisesti tai kemiallisesti. Päättämisen saa tehdä vasta 1.9. alkaen.
Kesannon saa päättää aikaisemmin, jos lohkolle kylvetään syyskylvöisiä kasveja tai jos siltä torjutaan vaikeita rikkakasveja.
Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskus MTT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
