Joutsan tapaus vasta alkusoittoa - kiistely niukoista terveysrahoista läikkyy maakuntiin

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksessa tullee yksi kevään 2027 eduskuntavaalien keskeisistä teemoista. Kuva: Sanne Katainen

Uutiset|Politiikka

8.3.202615:00

Analyysi

Jussi Orell

Kuva: Sanne Katainen

Lisäajan antamista hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen vastustanut hallitus taipui lopulta pelivaran antamiseen. Alueiden piti oikaista taloutensa alun perin 2026 loppuun mennessä. Hallitus venytti lisäaikaa ensin 2028 loppuun alueilla, jotka eivät kerrytä uutta alijäämää. Tuorein helpotus on määräajan siirto 2029 loppuun.

Sote-rahoitus on hallituskaudella kasvanut neljä miljardia euroa. Alueiden näkökulmasta kyse ei ole ollut varsinaisista lisäeuroista, vaan nousseiden kulujen kattamiseen kuluneesta laastarista.

Petteri Orpon (kok.) hallituksen suunnanmuutos alijäämien kattamisvelvoitteessa on osoitus siitä, miten politiikassa välttämättömyydestä tulee hyve. Lisäajan antamista saattoi vauhdittaa ymmärrys siitä, että seuraavat eduskuntavaalit ovat enää vuoden päässä. Mitä lähemmäs vaaleja tullaan, sitä vaikeammaksi tiukan kulukurin vaaliminen hallituspuolueille käy.

Painetta loi myös edellinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti linjaamalla kansalaisten perusoikeudet alijäämien kattamisen edelle.

Oppositiossa on helpompaa. Gallup-ykkönen Sdp on vaatinut hallitusta tekemään ensi vuodelle 1,4 miljardin euron sopeutukset jo päätettyjen miljarditalkoiden päälle, joiden kohdentamista demarit ovat pikemminkin arvostelleet. Taktiikka on siinä mielessä nerokas, että säästöjä vaatimalla voi profiloitua vastuullisena talouspuolueena ottamatta vaalien alla iskua niiden toteuttamisesta käytännössä.

Alueiden lisäaika ei poista rahoitusongelmia tulevina vuosina. Väestö ikääntyy, mikä merkitsee hoivamenojen kasvua. Rahoitusjärjestelmä kaipaa remonttia eikä alueiden yhdisteleminen ole pois suljettua.

Edessä on myös kipeä keskustelu priorisoinnista. Kysymys kuuluu, mikä taho laatii listan julkisella puolella hoitamatta jätettävistä sairauksista. Tehtävään ei liene tunkua.

Julkisessa terveydenhuollossa on myös paljon hyvää, sillä erikoissairaanhoito toimii. Akuutin tai muuten vakavan sairauden kohdatessa hoitoon pääsee, mutta hoidontarpeen arviointi sakkaa, koska ketjun alkupää eli terveyskeskustaso ei vedä. Vaikeimmassa asemassa ovat työterveyshuollon ulkopuolella olevat haja-asutusalueiden asukkaat. Itse maksetut sairausvakuutukset eivät lämmitä, jos edes yksityisiä palveluja ei ole lähettyvillä.

Kiistely soten rahoituksesta läikkyy lopulta tietysti maakuntiin, missä kunnat kilpailevat niukkenevista palveluista keskenään. Esimerkistä käy MT:n uutisoima Joutsan kunnan valitus hallinto-oikeuteen vuodeosaston lakkauttamisesta. Palvelujen karsimisen taustalla on Keski-Suomen hyvinvointialueen joutuminen valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn (24.2.).

Rahoituskurjuuden keskellä yksi asia luo uskoa parempaan huomiseen: puolueiden laajasti jakama näkemys peruspalvelujen turvaamisen merkityksestä.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja