Osuustoiminnan edusnainen: Ei pelkkiä nyrkkipajoja
Osuustoiminnallista liiketoimintaa ei Suomessa tunnisteta, sanoo Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n maailmanhallitukseen marraskuussa toiselle kaudelle valittu SOK:n yhteysjohtaja, järjestöneuvos Anne Santamäki.
Näin on, vaikka maailman 300:n liikevaihdoltaan suurimman osuuskunnan listalle mahtuu kahdeksan suomalaista osuuskuntaa.
Santamäen mukaan esimerkiksi koulujen ja yliopistojen opetuksessa osuustoiminnallinen yritysmuoto on unohdettu.
Pieniä osuuskuntia on lähivuosina syntynyt Suomeen kuin sieniä sateella, ruuan tuotannon lisäksi muun muassa peli-, media- ja mainosaloille.
”Yritysneuvojat ja virkamiehet eivät ole osanneet neuvoa osuuskuntien perustamista, osakeyhtiömalli tulee aina ensimmäisenä. Pellervo on tehnyt tässä paljon”, Santamäki sanoo.
”Osuustoiminta ei ole nyrkkipajoja. Yli puolet maailman maataloustuotannosta tulee osuustoiminnallisilta tiloilta.”
Tätä viestiä osuustoiminnan kansainvälinen kattojärjestö ICA vie Maailmanpankkiin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Kansainväliseen valuuttarahastoon. Puheenjohtaja ja toimitusjohtaja tapaavat maailman merkkihenkilöitä.
”Paavi osoittautui osuustoimintamieheksi. Hän totesi omassa puheessaan, että ei ahneus, vaan luotettava liiketoiminta vie maailmaa eteenpäin.”
Santamäen mukaan ICA on järjestönä muuttunut vuosikymmenessä. Nyt liitto nostaa esiin osuuskuntien liiketoiminnan merkitystä maailmantaloudelle. Se on huomattava.
Santamäki ajaa hallituksessa nuorten aktivointia ja osuustoiminnallisen liiketoiminnan tunnetuksi tekemistä. Suomen pääpaino on koulutuksessa ja vastuullisessa liiketoiminnassa.
Lappeenrannan yliopiston osuustoiminnan lahjoitusprofessuuri osoittaa, että jotain on tehty. Iiro Jussila aloitti Suomen ainoana alan professorina tammikuussa.
ICA:n uusi hallitus kokoontuu helmikuussa Pekingissä ensimmäistä kertaa.
Santamäen mukaan hallituksessa on nyt vahva edustus myös pankki- ja vakuutusyhtiöistä. ”Ne palaavat juurilleen. Palveluja tuotetaan jäsenille.”
Vuonna 2011 vietettiin osuustoimintavuotta. Nyt liitto puhuu osuustoiminnan vuosikymmenestä.
Liiketoiminnan vastuullisuutta ei ole Santamäen mukaan osattu korostaa. Uudessa strategiassa se on vahvasti. ”Vastuullisuus vaatii kunnollisen lainsäädännön, jäsenien aktivoitumista ja pääomaa.”
Myös liiketoiminnan kannattavuus on vastuullista. Santamäen mukaan kuluttajankin pitää oppia olemaan vastuullinen omissa valinnoissaan.
Euroopan kuluttajaosuuskunnissa on aloitettu keskustelu hankintayhteistyöstä. Hankintaliittoumia on rakennettu Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Italiaan, joka toimii välittäjänä Kyprokselle ja Bulgarialle.
Kuluttajaosuuskunnat ovat Euroopassa markkinajohtajia Italiassa, Tanskassa, Slovakiassa ja Suomessa.
Italian Coop Italia ja Tanskan Coop Danmark korostavat vastuullisuuttaan. Slovakiassa ja muualla Itä-Euroopassa on ollut taakkana ajatus osuuskunnasta puolueen jatkeena. Sen murtamisessa on Slovakiassa onnistuttu.
Santamäen mukaan myös Venäjän kuluttajaosuuskunnat ovat virkistymään päin.
Espanjassa sosiaalista toimintaa painottava kuluttajaosuuskunta on pärjännyt muita kauppoja paremmin.
Britanniassa osuustoimintapankin ongelmat ovat kuristaneet myös osuuskauppaa. Ranskassa ja Saksassakaan kuluttajaosuuskunnat eivät juhli.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
