Jämsänjoki virtaa -hanke virittiuuden Jämsän yhtenäiseksi
Jämsänjoelta löytyy myös kuohuja. Kun vesi on korkealla, vettä juoksutetaan ohi Jämsänkosken paperitehtaan. Ilveslinnan edessä sijaitsevalla näköalapaikalla kuohuja pääsee turvallisesti tarkkailemaan. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJÄMSÄ (MT)
Kun kuntaliitoksia tehdään ympäri Suomen, monessa kunnassa vanhat kuntarajat jatkavat eloaan ihmisten mielissä. Niin kävi myös Jämsässä.
”Vanhat kuntarajat ovat eläneet vahvoina asukkaiden mielissä. Jämsänjoki virtaa -hankkeen avulla on tavoitettu myös uudenlaista henkistä yhteyttä”, iloitsee hankkeen alkuperäisenä masinoijana toiminut Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Vuorenpää.
Jämsänjoki virtaa -hanke käynnistyi vuonna 2010. Tarkoitus oli edistää paitsi joen tunnettuutta ja jokiympäristön viihtyisyyttä, myös houkutella alueelle matkailijoita ja piristää yrityselämää.
”Koottiin tietoa alueesta ja erilaisista palveluista. Hankkeen aikana järjestettiin liki sata jokitapahtumaa, joihin osallistui lähes 13 000 ihmistä.”
Joki on toiminut kirjaimellisesti uuden ajan Jämsän yhdistäjänä. Vuorenpää itsekin tunnustaa olleensa yksi suurimmista kuntaliitosten vastustajista.
”Olin 28 vuotta Jämsänkosken kaupungin valtuustossa ja siitä 16 vuotta hallituksen puheenjohtajana. En osannut silloin kuvitellakaan, että voisimme elää yhteisessä Jämsässä. Nyt on uusi aika. Me tarvitsemme toisiamme.”
Vuorenpää on suorastaan liikuttunut innosta, jolla jämsäläiset ovat jokeaan halunneet kunnostaa ja sen äärelle kokoontua.
”Joki on koettu yhteiseksi asiaksi. Aina on löytynyt vapaaehtoisia mitä erilaisimpiin hommiin.”
Joki koetaan jälleen yhteiseksi elämänlangaksi.
”Se on toiminut paitsi kulkuväylänä, työn ja hyvinvoinnin tuojana, myös ihmisiä yhdistävänä tekijänä. Nyt se yhdistää jämsäläisiä enemmän kuin koskaan”, pohtii asukasyhdistyksen puheenjohtaja.
Jämsänjokea pidetään nyt mahdollisuutena, vaikka vielä pari vuosikymmentä taaksepäin se oli aivan jotain muuta.
1980-luvun alussa joki virtasi henkitoreissaan. Kalakuolemat ja epämääräiset hajut yhdistettiin paikallisten mielissä vahvasti jokeen.
”Se oli käymistilassa. Ei siinä kala elänyt saatikka ihminen uinut”, kuvailee Vuorenpää.
Kun Jämsän seudun molemmat paperitehtaat rakensivat omat vedenpuhdistamonsa, alkoi joen vesi pikku hiljaa puhdistua.
”Nyt joki on puhdas ja se on aktiivisessa virkistyskäytössä. Jämsän Pispalassa on esimerkiksi suosittu uimaranta.”
Jämsänjoki virtaa -hanke palkittiin Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2012 -kilpailun voittajana torstai-iltana Tampereella järjestetyssä gaalaillassa.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
