Kotimainen ritiläpalkki saksalaista kestävämpi
Lujabetoni Oy:n myynti-insinööri Ismo Hyvönen esittelee yhtiön Siilinjärvellä valmistamia karjasuojaritilöitä. VTT:nvertailussa ne todettiin saksalaisia ritilöitä kestävämmiksi. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSIILINJÄRVI (MT)
Suomalainen Lujabetoni Oy:n valmistama karjasuojaritilä on todettu VTT:n testissä saksalaista Gretenin ritilää kestävämmäksi.
VTT:n testissä marraskuussa 2012 oli kummankin valmistajan kolme ritilää.
Greteniltä oli 290 senttiä pitkä, 76–77 senttiä leveä ja 16 senttiä paksu ritilä, jossa raot ovat poikittain. Lujabetonin ritilä oli 290 senttiä pitkä, 48 senttiä leveä ja 14 senttiä korkea.
Ritilöitä kuormitettiin kahdella jänteen kolmannespisteisiin sijoitetulla hydraulisylinterillä. Taipuma mitattiin ritilän keskipisteen kohdalta siirtymäanturilla.
Vaikka Gretenin ritilät olivat 60 prosenttia Lujabetonin ritilöitä leveämmät ja 15 prosenttia korkeammat, ne kestivät vähemmän kuormaa ja olivat huomattavasti taipuisammat. Eroa selittävät osin Gretenin ritilän poikittaiset raot.
Lujabetonin ritilöiden keskimääräinen taivutuskestävyys suhteessa mitoituskuorman taivutuskestävyyteen oli 105 prosenttia suurempi kuin Gretenin ritilöiden vastaava suhde.
Lujabetonin ritilät kestivät keskimäärin 45 prosenttia suuremman hyötykuorman kuin Gretenin ritilät.
Jos Lujabetonin ritilät tulkitaan hauraiksi taivutuksessa (betoni murtuu puristuksessa ennen vetoraudoituksen myötäämistä) ja Gretenin ritilät sitkeiksi (vetoraudoitus myötää taivutuksessa ennen betonin puristusmurtoa), kotimaiset pitää mitoittaa 30 prosenttia kestävämmäksi kuin saksalaiset. Vaikka tämä otettaisiin huomioon, jää taivutuskestävyyden eroksi vielä 57 prosenttia Lujabetonin ritilöiden eroksi.
Lujabetonin ritilät halkesivat, kun niitä taivutettiin ominaishyötykuormista lasketulla 11,2 kilonewtonin kuormalla. Halkeaman leveneminen 0,2 millimetrin levyiseksi vaati yli kaksinkertaisen kuorman.
”Tämän perusteella halkeamia muodostuu käytön aikana vähän ja niiden leveys pysyy selvästi alle 0,25 millimetrin, joka on standardin antama yläraja käyttökuormilla”, VTT raportoi.
Gretenin ritilät eivät halkeamatta kestäneet ominaishyötykuormasta laskettua 15,5 kN taivutusta. Ne halkesivat jo, kun kuorma oli 40 prosenttia lasketusta. 0,20 millimetrin halkeama oli ylitetty kaikissa, kun kuorma oli 65 prosenttia lasketusta.
”Tämän perusteella halkeamia muodostuu käytön aikana eli täysikasvuisen nautakarjan painon vaikuttaessa runsaasti ja niiden leveys kasvaa yli 0,25 millimetrin. Kun näin voimakkaasti halkeillut ritilä samanaikaisesti altistuu urealle ja muille eläinten eritteistä peräisin oleville betonia tai terästä syövyttäville aineille, on raudoituksen korroosioriski ilmeinen”, VTT toteaa.
VTT:n loppupäätelmä on, että täysikasvuiselle nautakarjalle tarkoitettujen karjasuojien lattioissa testattujen kaltaisten Lujabetonin ritilöillä on käytön aikana raudoituksen turmeltumisriski oleellisesti pienempi ja odotettavissa oleva käyttöikä pitempi kuin testattujen kaltaisilla Gretenin ritilöillä.
Tutkimusselostus on päivätty 28.11.2012. Sen tunnusnumero on VTT-S-07791-12.
Tutkimuksen tilasi Lujabetoni Oy.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
