Raivaussaha on turvapaikanhakijoiden työkalu suomalaisuuteen

Jemeniläinen Fatima työskenteli aiemmin toimittajana. Hän pakeni Suomeen neljän lapsensa kanssa. Kuva: Markku Vuorikari

Mutkittelevan hiekkatien päässä, kaukana kaupungista sijaitsee Riuttarannan leirikeskus. Huhtikuuhun saakka sen tiloissa sijaitsee seurakunnan ylläpitämä vastaanottokeskus.

Vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijat ovat päässeet metsätöihin.

Yhteensä 35 turvapaikanhakijaa työskentelee metsässä. Ryhmään kuuluu sekä naisia, että miehiä.

Jemenissä Fatiman koti oli kaupungissa aivan meren lähellä. Rannalta sai joka päivä tuoretta kalaa. Työ toimittajana ja asunto kaupungissa on vaihtanut levottomuuksien myötä huoneeseen Riuttarannassa.

Nyt Fatima on ryhmän nopein sahuri. Hän puhuu myös ryhmän parasta suomea.

”Ensi kesänä Fatima puhuu sitä sujuvasti”, vapaaehtoinen tulkki Mag­dy Hegazi arvelee. Hegazi on asunut Vihti­järvellä 30 vuotta. Vaimolla on kylässä maatila.

Ilman Hegazin työpanosta monen Riuttarannan asukkaan ääni jäisi kieli­muurin taakse.

Metsätyöprojektin isä, kirkkoherra Pekka Valkeapää näyttää kartasta nyt raivattavaa aluetta.

Visakoivuviljelmiltään oppinsa saanut Valkeapää otti yhteyttä Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistykseen ja tiedusteli mahdollisuutta saada metsuri opettamaan asukkaille metsänhoidon alkeita.

Osa irakilaisista oli aiemmin käyttänyt siimaleikkuria, mutta suurimmalle osalle työ on aivan uutta.

”Kotoutumiseen kuuluu kolme elementtiä: Täytyy päästä töihin kiinni, opetella suomen kieli ja sosiaalistua kiinni yhteiskuntaan”, Valkeapää luettelee.

”Metsätyöt ovat ikkuna suoma­laisuuteen: kovaa työtä luonnon keskellä.”

Muutamassa tekijässä Valkeapää näkee jo ammattisahurin aineksia.

Kun vanhemmat ovat metsässä, lapset käyvät Haimoon kyläkoulua. Nyt on tosin meneillään pallopeli Fatiman siskon johdolla.

Vastaanottokeskuksen johtaja Päivi Tapaninen seuraa lasten leikkejä. Hän ei ole havainnut keskuksessa ristiriitoja uskontokuntien välillä.

”Uskonto ei näy täällä, sillä ihmiset on tempaistu ulos omista lokeroistaan. Sunni- ja shiiamuslimi tulivat samalla kumiveneellä Kreikkaan. Veneen keikahtaessa toinen miehistä nappasi toisen tyttären ja piteli tätä pinnalla, kunnes heidät saatiin pois merestä. Nyt he ovat parhaita ystäviä”, Tapaninen kertoo.

Tapaninen kehuu paikan yhteishenkeä. ”Kun erään äidin Kreikassa kadonneet lapset löytyivät, kaikki iloitsivat. Kun jonkun perheenjäsen ammutaan levottomuuksissa, suremme yhdessä”, Tapaninen sanoo.

Moni Suomen turvapaikanhakijoista palaa kotimaahansa tämän vuoden aikana.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg arvioi, että jopa puolet viime vuonna Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen.

Tapaninen on kuullut keskusta koskevat soraäänet.

”Väsyn kyselyihin, joissa tiedustellaan, miksi seurakunta auttaa turvapaikanhakijoita. Jos kristittyjen tehtävä ei ole auttaa toisia, hädänalaisia ihmisiä, en tiedä, mikä meidän tehtävämme olisi."

Toim huom. artikkelia muokattu ja kuva poistettu haastateltavan pyynnöstä 2.3.2016.