Romutusta odottava Astrahaastaa uuden hybridi-Aurisin
Suomen autokanta on Euroopan vanhimpia. Autokauppiaat haluaisivat nuorentaa sitä rajusti. He perustelevat uusiutumistarvetta etenkin polttoaineen kulutuksella.
Päätin siksi kokeilla, miten romutusikää lähestyvä ja huoltamaton vuoden 2001 perus-Astra pärjää vastaavalle nykyaikaiselle huippuhybridille eli Toyota Aurisille.
Testiin valitun Astran kahden vuoden huoltohistoria sisälsi yhden öljynvaihdon. Sen lisäksi siitä oli vaihdettu takalasin pyyhinsulka.
Ensin autoja rasitettiin moottoritiepainotteisella ajolla ja kohtuullisen kovalla 350 kilon kuormalla. Kuorman ja nopeuden kasvu teki hallaa etenkin Aurisille. Sen kulutus nousi 6,7 litraan sadalla kilometrillä.
Astran tulosta heikensi viisipykäläinen vaihteisto, joka on optimoitu noin 70 kilometrin tuntinopeudelle. Siltä osin tuloksena oli tasapeli, Astra vei 6,8 litraa sadalla kilometrillä.
Kuusipykäläisellä vaihteistolla Astra olisi luultavasti kepittänyt kilpailijansa.
Seuraavaksi autoilla ajettiin yhden hengen kuormalla ensin valtatienopeuksilla ja sitten mutkaisella maantiellä. Aurisilla matkaa taitettiin aluksi ekoasennossa, mikä laski sen kulutuksen kuuteen litraan sadalla kilometrillä.
Paluumatka Aurisia vedätettiin power-asennolla. Vähän yllättäen kulutus pysyi täsmälleen samana, mutta auto oli mukavampi ajettava. Se vastasi kaasuun herkemmin.
Sitten sama 200 kilometrin lenkki Astralla samaan aikaan. Se kulutti matka-ajossa 6,2 litraa sadalla kilometrillä. Tasapeli toistamiseen.
Eroa syntyi kesäkeleillä, kun vanha Astra tempaistiin lyhyisiin ruuhkapyrähdyksiin. Sen kulutus pomppasi 7,4 litraan. Liikennevaloihin itsensä sammuttavan Aurisin kulutus pysytteli lyhyessä ruuhka-ajossa kuuden litran tuntumassa.
Pakkasella ilman moottorilämmitystä kumpikin auto poltti ensin raivokkaasti bensaa. Opelin kone lämpeni kuitenkin nopeasti ja sen kulutus putosi järkeviin lukemiin.
Kaikkineen kulutus ruuhkissa vaihteli kummallakin autolla paljon. Etenkin pakkasilla lukemat olivat muutaman kilometrin ruuhkapätkillä hurjia. Kuorman eli kyytiläisten lisääminen käytännössä hävitti autojen välisen kulutuseron.
Selväksi tuli, miten suuri merkitys kuskilla, nopeudella ja kuormalla on bensan hävikkiin. Himmailemalla ja yhden hengen kuormalla Aurisin kulutus painui alle viiteen litraan.
Myös Astran kulutus painui alas suurilla vaihteilla rullailemalla. Viime kesänä sen pienin keskikulutus viikon jaksolla jäi 5,3 litraan tavallisessa perhekäytössä.
Käytännön perhekäytössä hybridi-Auris ja romutusikäinen Astra ovat siis kulutuksen suhteen yllättävän tasaväkisiä. Vaikka Auris vetää osakisavoittoja, erot jäävät pieniksi.
Tämän, noin 700 kilometriä vaihtelevaa ajoa sisältäneen koeajon Astra selvitti 6,3 litran keskikulutuksella. Aurisin kulutus jäi 5,9 litraan.
Normaalissa maantieajossa hybridin edut perusautoon verrattuna jäivät olemattomiksi. Nykyaikainen bensa- tai dieselmoottori pääsisi luultavasti hybridiä pienempiin kulutuslukemiin, sillä ne ovat sitä kevyempiä.
Tämän testin eväillä ja 10 000 kilometrin vuosittaisella ajomäärällä Auris säästi polttoainetta vajaan tankillisen. Astra olisi luultavasti tasoittanut pelin kuudennella vaihteella sekä suodattimien ja tulppien vaihdolla.
Auton valintaan vaikuttaa myös ajettavuus. Siltäkin osin tuloksena oli tasapeli. Auris ei loistanut etenkään ekoasennossa mutkaisilla maalaisteillä. Power-asennossa se taas oli yhtä keskinkertainen ajettava kuin Astra.
Matkustusmukavuuteen vaikuttavista penkeistä ei hirveästi plussaa satele kummallekaan autolle. Astran penkit ovat halvat ja huonot. Aurisin penkeissä on enemmän säätöjä, mutta lopputulos on silti vaatimaton.
Eroa syntyy vasta, kun aletaan vertailla myös autojen muita ominaisuuksia. Esimerkiksi turvallisuuskehityksessä aika on ajanut Astran ohitse. Siinä on lukkiutumattomat jarrut ja muutama turvatyyny. Ei muuta.
Aurisin turvatekniikka on tätä päivää. Se koskee sekä turvatyynyjä että ajovakauden hallintaa.
Myös navigointi ja esimerkiksi parkkitutkat ja parkkeerausta helpottava videokuva ovat tekniikkaa, joka Astrasta puuttuu. Niistä Aurisille iso plussa.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
