Yrityksen sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä ajoissa – juristi kertoo, mikä on yleinen virhe, kun elämäntyö siirtyy jälkikasvun hoidettavaksi
Sukupolvenvaihdoksiin liittyy erilaisia huojennussäännöksiä riippuen siitä, onko kyseessä lahja, kauppa vai lahjaluontoinen kauppa.
Ennen sukupolvenvaihdosta tehdään eräänlainen kokonaiskartoitus, jossa selvitetään esimerkiksi yritystoiminnasta luopuvan henkilön tilanne ja kartoitetaan hänen tulevat ja nykyiset tarpeensa. Kuva: Johanna KokkolaJos yrityksen sukupolvenvaihdosta ei tehdä huolellisesti, voivat seuraukset olla ikävät. Usein on myös niin, että sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa viivytellään turhaan.
Yli 20 vuotta muun muassa sukupolvenvaihdosten parissa työskennellyt Eversheds-asianajotoimiston asianajaja Peter Salovaara sanoo, että sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa ajoissa.
"Monesti käy niin, että yrityksen jatkumisen edellytykset saattavat heiketä, jos sitä ei ole toteutettu ajoissa."
Salovaara kertoo, että ennen sukupolvenvaihdosta tehdään eräänlainen kokonaiskartoitus, jossa selvitetään esimerkiksi yritystoiminnasta luopuvan henkilön tilanne ja tarpeet. "Tarvitseeko hän vanhuuden turvaksi varoja, ja onko niin, että yrityksestä pitää saada näitä varoja?"
Lisäksi on hyvä selvittää yritystoimintaa jatkossa pyörittävien henkilöiden tilanne. Kun puhutaan perheyrityksestä, sukupolvenvaihdokseen saattaa liittyä myös muun perhevarallisuuden tarkastelu.
"Onko niin, että yksittäinen perillinen jatkaa ja halutaanko kohdella kaikkia sisaruksia tasapuolisesti?"
Yrityksen sukupolvenvaihdos voidaan tehdä lahjana, kauppana tai lahjaluontoisena kauppana.
Jos luopuja ei tarvitse varoja elämiseen, on sukupolvenvaihdos Salovaaran mukaan todennäköisesti järkevä toteuttaa lahjana. Lahjanluonteisesta kaupasta puhutaan silloin, jos kauppahinta on alle 75 prosenttia yrityksen käyvästä arvosta.
Toteutustavasta riippumatta sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksista on syytä olla selvillä. Jossain yrityksissä on varsinaiseen liiketoimintaan liittyvän omaisuuden lisäksi myös siihen suoraan liittymätöntä omaisuutta. Ennen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista onkin syytä pohtia, halutaanko tällainen omaisuus irrottaa varsinaisesta liiketoiminnasta.
"Itse sukupolvenvaihdos on verrattain nopeasti tehtävissä, mutta näihin ensin tehtäviin toimiin kannattaa varata vähän enemmän aikaa", Salovaara kertoo.
Sukupolvenvaihdoksiin liittyy erilaisia verotukseen liittyviä huojennussäännöksiä. Lainsäädännössä on erilaiset huojennukset myyjille, ostajille ja perintöjen saajille.
Myyjä voi saada verovapauden luovutusvoitosta. Jotta tähän sukupolvenvaihdoshuojennukseen on oikeutettu, on luopujan pitänyt omistaa siirtyvä osuus yhtiöstä vähintään 10 vuotta tai sitten hän on saanut osuuden vastikkeettomalla saannolla sellaiselta henkilöltä, joka on omistanut sen niin kauan, että yhteensä 10 vuotta täyttyy. Siirtyvän osuuden pitää myös olla vähintään 10 prosenttia yhtiöstä. Lisäksi yrityksen uuden omistajan pitää jatkaa sen toimintaa vähintään viiden vuoden ajan.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen voi saada vain silloin, jos yritys siirtyy joko luopujan rintaperilliselle, hänen puolisolleen tai sisarelleen. Rintaperillisellä tarkoitetaan joko luopujan lasta tai lastenlasta.
Mikäli sukupolvenvaihdoshuojennuksen ehdot täyttyvät vastikkeettomien luovutusten eli lahjan ja perinnön kohdalla, vero määrätään 40 prosentista yrityksen verotusarvosta. Huojennukseen sisältyy myös mahdollisuus siihen, että lahjaverolle voi saada maksuaikaa jopa kymmenen vuotta. Ilman huojennusta lahjavero määrätään käyvästä arvosta. Verotusarvo on veroviranomaisen verotuksen perustana oleva arvo. Käyvällä arvolla taas tarkoitetaan yrityksen todennäköistä myyntihintaa eli niin sanottua markkina-arvoa. Verotusarvo voi usein olla käypää arvoa alhaisempi.
"On erittäin tärkeää muistaa vaatia sukupolvenvaihdoshuojennusta sitten, kun tekee lahjaveroilmoituksia", asianajaja neuvoo.
Asianajaja muistuttaa, että joskus sukupolvenvaihdos joudutaan tekemään yllättäen kuoleman tai työkyvyttömyyden kohdatessa. Koska sukupolvenvaihdokseen liittyvät menettelyt saattavat kestää pitkään, olisi hyvä, että jo testamentissa kerrottaisiin, miten sukupolvenvaihdos halutaan toteuttaa eli kenen omistukseen yrityksen halutaan siirtyvän.
"Sitten perusrakenne on selvä, mutta varsinainen toteuttaminen saattaa vielä kestää."
Yleinen mahdollisesti ikäviä seurauksia aiheuttava puute sukupolvenvaihdoksissa on Salovaaran mukaan se, etteivät yrityksen osakkaat tee osakassopimusta. Osakassopimuksella sovitaan yrityksen omistamiseen liittyvistä pelisäännöistä, kuten vaikkapa siitä, millä ehdoilla oman omistuksensa saa myydä.
"Jos sukupolvenvaihdoksen seurauksena yritys saa useita uusia omistajia, on suositeltavaa tehdä osakassopimus", asianajaja kannustaa.
Parhaimmassa tapauksessa osakassopimus tehdään samaan aikaan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen kanssa.
"Sehän kannattaa tehdä ennen kuin mitään ristiriitoja syntyy. Jos on ajauduttu riitaan, osakassopimuksen tekeminen on jo paljon haastavampaa tai sitä ei saada ollenkaan tehtyä", Salovaara muistuttaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
