Entinen "rappiotila" Pälkäneellä saa myös lähitiloja palvelevan kosteikoin – 20 miljoonan euron suurhankkeessa kunnostettiin 16 lintujärveä

Rautajärven kosteikolla kaivutyöt jatkuvat pitkälle marraskuun puolelle. Märkyydestä riippuen hätiin saatetaan tarvita ponttoonien päällä kelluva kaivuri. Kuva: Sanne Katainen

Virta palautetaan alkuperäiseen, mutkittelevaan uomaansa ja matkan varrelle tehdään laskeutusaltaita. Siten lukuisilta maatiloilta kulkeutuvat ravinne- ja kiintoainevalumat Rautajärveen vähenevät merkittävästi. Kuva: Sanne Katainen

Pellon piennar tytisee vaimeasti, kun kaivinkone siirtelee yli tonnin painavia konelavoja edetäkseen liejussa. Syyssateiden ei anneta keskeyttää kosteikon kaivutöitä.

Maanomistaja Jarmo Oesch katselee tyytyväisenä vierestä. Maatilan läpi kulkeva uoma suoristettiin sotien jälkeen, jotta vesi juoksisi nopeasti läheiseen Rautajärveen. Taustalla oli myös peltojen lohkominen evakoille. "Rappiotilaa" rokotettiin rankalla kädellä, koska tarjolla ei ollut miespuolista jatkajaa. Kolmannes pelloista sentään jäi suvulle.

Nyt virta palautetaan alkuperäiseen, mutkittelevaan uomaansa ja matkan varrelle tehdään laskeutusaltaita. Siten lukuisilta maatiloilta kulkeutuvat ravinne- ja kiintoainevalumat vähenevät merkittävästi.

Rautajärven kosteikko kuuluu Suomen suurimpaan sisävesien suojeluhankkeeseen nimeltä Freshabit Life IP. Valtaosin EU-rahoitteisessa, 20 miljoonan euron hankkeessa on kunnostettu 16 lintujärveä valuma-alueineen. Kosteikkojen rakentamisen lisäksi rehevöityneisiin järviin on kaivettu avovesialueita ja niistä on poistettu kasvimassaa. Raakkuja pelastettiin neljällä joella.

Vaikka hanke loppuu ensi vuonna, on sen aikana kertynyt täydentävää rahoitusta kymmeniltä yhteistyökumppaneilta jopa 159 miljoonan euron verran. Freshabit-hankkeen projektipäällikkö Viliina Evokari Metsähallituksen luontopalveluista kertoo, että nekin rahat kanavoidaan vesistöjen hoitoon.

Katsellessaan kiivasta virtaa Rautajärveen oiotussa uomassa, Evokari pohtii, että kunnostusprojektien tulosten seuraaminen olisi tärkeää pitkällä aikavälillä. Hankemaailmassa kun vedenlaatumittauksetkin loppuvat pian hankkeen päättymisen jälkeen.

Aluekoordinaattori Eeva Einola Vanajavesikeskuksesta toteaa, ettei vesistöjen kunnostaminen ole halpaa lystiä. Rautajärven kosteikon osalta pelkkiin kaivutöihin hupenee noin 50 000 euroa. Einolan mielestä tulokset kuitenkin ovat kuitenkin joka sentin arvoisia. Hän on usein todistanut, miten vesilinnut palaavat sankoin joukoin pesimään.

Esimerkiksi Saarioisjärven rantalaitumella 16 hiehon jättämät jäljet houkuttelivat paikalle koko joukon kahlaajia. Ahtialanjärvellä puolestaan tiirat täyttivät oitis niille rakennetun karin. Lintujen ohella vesistöjen kunnostus palvelee koko luonnon kirjoa kaloista ja sammakoista pieneliöihin ja kasveihin.

Asukkailla ja talkoolaisilla on tärkeä rooli vesistöjen suojelussa. Pälkäneellä mökkiläisiä ja asukkaita ovat masinoineet mukaan muun muassa Aitoon kalastuskunta ja vesiensuojeluhanke Suvi.

Kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä painottaa, että toisin kuin luullaan, vesistöt eivät ole mitään yleistä kansallisomaisuutta, vaan niiden omistus kalastusoikeuksineen on pilkottu pieniin osiin. Siksi myös kunnostushankkeiden suunnittelu voi olla vaivalloista.

Penttilän mukaan paikallisia viljelijöitä houkutellaan mukaan vakuuttamalla, että on heidänkin etunsa, että ravinteet pysyvät pellossa, eivätkä valu järveen. Osallistuminen on ollut innokasta.

Suvi-hankkeessa viestintää talkootyönä hoitava Tommi Liljedahl lisää, ettei vesien hoito myöskään kuulu kuntien tai muiden ulkopuolisten tahojen vastuulle. Asukkaiden on monesti itse oltava aloitteellisia kärsiessään ruovikoista tai sinilevistä. Mieluiten vesienhoito kannattaa aloittaa jo ennen ongelmien röyhähtämistä.

Liljedahl huomauttaa, että vesien hyvinvoinnilla on valtava merkitys paitsi monimuotoisuudelle myös paikallistaloudelle ja alueen vetovoimalle.

Rautajärven kosteikolla kaivutyöt jatkuvat pitkälle marraskuun puolelle. Märkyydestä riippuen hätiin saatetaan tarvita ponttoonien päällä kelluva kaivuri.

Lue myös:

Jarmo Oesch tuottaa maitoa Arla Suomi -ryhmän pienimmällä hiilijalanjäljellä – tavoitteena myös ravinnepäästöjen minimointi

• Freshabit Life IP -hankkeessa 2016–2022 on tehty noin 20 miljoonan euron rahoituksella monenlaisia vesiensuojelutöitä:
• 122 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita
• 20 kilometriä kunnostettuja puroja
• 1250 hehtaaria ennallistettuja soita
• 16 kunnostettua lintujärveä
• 500 vesiensuojelurakennetta
• 40 hehtaaria vesiensuojelukosteikkoja
• 1500 kotijokiin palautettua raakun poikasta
• 53 tonnia vesistöstä poistettua särkikalaa
• 7 rakennettua kalatietä
• 12 hehtaaria kunnostettuja kutualueita siialle ja järvilohelle
• 205 kilometriä lohikalojen vaellusreittejä avattu
• Lisäksi hankkeessa on kehitetty mallinnustyökaluja ja lisätty tietoisuutta sisävesistä.