IL: Särjet hyödyksi - opiskelija nappasi Sitran ravinnekiertopalkinnon

Ympäristöhallinnan opiskelija Paavo Vallas kannustaa syömään särkeä esimerkiksi kalaburgerissa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Aalto-yliopiston ympäristöpuolen opiskelija Paavo Vallas on ideoinut neljää eri tapaa, joilla roskakalana pidettyä särkeä voidaan hyödyntää elintarvikkeina ja muussa käytössä, kertoo Iltalehti torstaina.

Vallas voitti keskiviikkona Sitran ravintokierto challenge -palkinnon, joka jaettiin kahden idean kesken. Hän aikoo käyttää saamansa palkintosumman Särkifood -yrityksensä liiketoiminnan käynnistämiseen.

Vallaksen ideana on kehittää nykyisiä automatisoidumpia perkuukoneita, jolloin särkien perkuu ei olisi niin työvoimavaltaista. Edullisemman perkauksen ansiosta tuontitonnikalaa voidaan korvata särjellä esimerkiksi pikaruokapaikoissa.

Edelleen perkuujätteistä saadaan liivatetta ja suomuista askartelutarvikkeita.

"Menin palkintojenjakotilaisuuteen ihan vain verkostoitumaan, mutta jäin melkein sanattomaksi, kun sainkin ensimmäisen sijan ja 10 000 euroa palkintorahaa", Vallas kuvaa IL:lle.

Suomujen käyttö askartelutarvikkeina on hänen mukaansa vielä idean tasolla, mutta pikaruokaa särjestä on jo kokeiltu.

"Viime helmikuussa Helsingissä ravintolapäivän yhteydessä meiltä sai muun muassa särkiburgeria ja särkipullia. Seuraavan kerran herkkuja on mahdollisuus maistaa 24. toukokuuta ravintolapäivänä", Vallas kertoo.

Idea lähti kehittymään kesätyössä Lahden seudun ympäristöpalveluilla vajaa kolme vuotta sitten.

Outotecin ja Ecolanin Fullrec-ratkaisussa erotetaan yhdyskuntien jätevesien lietteestä ja energiantuotannon tuhkista ravinteita lannoitteiksi.

Mädätettyä jätelietettä ei perinteiseen tapaan enää polteta vaan se kuivataan ja sekoitetaan tuhkaan. Rakeistettuna seos pystytään kuljettamaan kustannustehokkaasti pitkänkin matkan päähän esimerkiksi metsien lannoitteeksi.

Yritysten mukaan metsämaiden lannoitustarve lisääntyy, kun hakattavat puut käytetään nykyään entistä tarkemmin ja puuainesta jää vähemmän metsämaan luontaiseen ravinnekiertoon.

Kaksi ehdotusta arvioitiin kunniamaininnan arvoisiksi. Toisessa sidotaan turkistarhauksesta syntyviä ravinteita biohiileen, jolloin saadaan kasvualustoja. Toinen ehdotus jalostaa käytettyjen alkaliparistojen hivenaineita maatilojen tarpeisiin.

Tuomaristoon kuului edustajat Elävä Itämeri-säätiöstä, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, maa- ja metsätalousministeriöstä, MTK:sta, Open Knowledge Finlandista, Suomen ympäristökeskuksesta, Sitrasta, Tekesistä sekä ympäristöministeriöstä.

Voittajasta uutisoi torstaina Iltalehti

MT uutisoi Outotecin jätevesien erottelutekniikan kehitystä jo pari vuotta sitten.

Sitran ravinnekiertokilpailu on osa työtä kestävämmän ja kannattavamman maatalouden kehittämiseksi.