Pitääkö fyysisesti raskasta työtä tekevän kuntoilla vapaa-ajalla? Lääkäri vastaa
Erikoislääkäri ottaa kantaa myös siihen, kulkevatko kivun voimakkuus ja sen vaarallisuus käsi kädessä.
"Mitä raskaampi työ, sitä enemmän pitäisi tehdä töitä kunnon eteen. Jos työ itsessään on raskasta, valmiuksia fyysisen kuormituksen kestämiseen ehjin nahoin tarvitaan tavallista enemmän", lääkäri muistuttaa. Kuva: Jukka PasonenSaako kipeällä selällä liikkua ja ovatko selkävaivat vain ikääntyvien riesa? Fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen Terveystalosta ottaa Terveystalon tiedotteessa kantaa kahdeksaan selkäkivuista usein kuultuun väittämään.
Ensimmäisen väittämän mukaan kipeällä selällä ei saisi liikkua. Tämä väite on Kuusisen mukaan tarua, sillä liikunta päinvastoin tekee hyvää kipeälle selälle. Kuusinen vinkkaa, että apuna voi tarvittaessa käyttää tavallisia kipulääkkeitä.
"Selkäranka on kropan voimakkaimpia rakenteita, eikä se mene rikki arkiliikkumisesta. Liikkeelle lähtö voi tehdä kipeää, mutta kipu helpottaa usein kudosten lämmetessä", hän muistuttaa.
Joidenkin uskomusten mukaan selkäkipu on vaarallista. Lääkärin mukaan tämä on uskomus 90-prosenttisesti väärä.
"Selkäkipu on yleisesti ottaen lähes aina vaaratonta. Suurin osa meistä kärsii selkäkivuista jossain elämänsä vaiheessa, ja kivut myös uusivat herkästi. Vain 1–2 prosentissa tapauksista kyseessä on jokin vakava terveyttä uhkaava ongelma", Kuusinen sanoo.
Sen sijaan on totta, että selkäkipuja voi esiintyä kaikenikäisillä. Eniten vaivoja ilmenee työikäisillä ja ikääntyvillä, mutta myös etenkin paljon urheilevat teinit ovat rasitusvammoille alttiita. Erikoislääkärin mukaan myös tätä nuoremmilla voi ilmetä selkäkipuja.
Vaikka moni niin luulee, selkäkivun aiheuttaja ei suinkaan aina löydy sieltä, missä kipu ilmenee. Kuusisen mukaan kivun aiheuttaja voi olla kaukana kipukohdasta. Syy selkävaivoille voi olla esimerkiksi jäykkä lonkka tai vääränlainen tapa askeltaa.
On väärin luulla, että silloin, kun tekee raskasta työtä, ei tarvitsisi kuntoilla vapaa-ajalla. Lääkärin mukaan asia on sen sijaan päinvastoin.
"Mitä raskaampi työ, sitä enemmän pitäisi tehdä töitä kunnon eteen. Jos työ itsessään on raskasta, valmiuksia fyysisen kuormituksen kestämiseen ehjin nahoin tarvitaan tavallista enemmän", hän muistuttaa.
Tupakointi lisää selkäkipuja. Tämä johtuu siitä, että tupakan sisältämä nikotiini heikentää verenkiertoa. Selän rakenteet tarvitsevat muiden kudosten lailla happea ja ravinteita.
"Aineenvaihdunnan heikentyminen vauhdittaa kulumamuutoksia ja lisää lihaksistossa hapen puutteesta johtuvaa kipua. Tupakoinnin lopettaminen on usein tehokas tapa helpottaa selkävaivoja", lääkäri kertoo.
Kivun voimakkuus ja sen vaarallisuus eivät kulje käsi kädessä. Toisin sanoen kipu ei siis ole sitä vaarallisempaa, mitä voimakkaampaa se on. Kipukokemus nimittäin on aina yksilöllinen.
"Kivun koettu voimakkuus liittyy kivunsäätelyjärjestemään. Etenkin pitkittyneessä kivussa kivun voimakkuus korreloi usein huonosti ihmisten toimintakyvyn kanssa ja voimakkaanakin koettu selän alueen kipu voi olla täysin vaaratonta", Kuusinen sanoo.
Toisin kuin moni luulee, ylipaino ei välttämättä altista selkäkivuille. Vaikka painonhallinta onkin avainroolissa välilevyongelmien ja pitkittyneiden kipuongelmien kohdalla, muille selkävaivoille ylipaino ei tiettävästi erityisesti altista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
