Kala- ja Siikajoella rajutalvitulva, järvet piripinnassa

Pohjois-Pohjanmaalla talvitulvia ei ollut koettu yli puoleen vuosikymmeneen. Tulvamaisemaa Kalajoen Käännänkylältä viime lauantaina. Tomi Hirvinen Kuva: Viestilehtien arkisto

Menossa on jo kolmas peräkkäinen runsassateinen talvi, toteaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta. Kahtena viime vuonna satoi joulukuussa runsaasti lunta, nyt vettä. Idän kylmä ilmamassa majailee kaukana Moskovan takana Uralilla.

Pohjoinen Atlantti on Vehviläisen mukaan edellisvuosien tapaan lämmin ja työntää matalapaineita ja myrskyjä kohti Pohjois-Eurooppaa ja Suomea.

Kahtena viime vuonna matalapaineet törmäsivät Suomen itäpuolella olleeseen kylmään ilmaan, jolloin lunta pyrytti runsaasti.

Tänä vuonna joulukuu on ollut lämmin koko maassa. Sateet ovat sulattaneet lumet etelästä ja suuresta osasta maan keskiosaa aina Oulua myöten.

Runsaat sateet ovat nostaneet Pohjanmaan joet tulvakorkeuteen. Etelä-Pohjanmaan tulvat vastasivat tavanomaista kevättulvaa, jollaisia on koettu ennenkin. Alueen isot joet, kuten Kyrönjoki ja Lapuanjoki, olivat edelleen tulvahuipuissaan sunnuntaina.

Vuoden 1992 itsenäisyyspäivänä joet olivat vielä korkeammalla.

Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on poikkeuksellinen.

Kala- ja Siikajokien virtaamat nousivat viikonloppuna korkeimmilleen yli vuoteen. Siikajoki tulvi yli äyräidensä Siikalatvan kunnassa, jossa vesi on peittänyt joitakin satoja hehtaareita peltoa ja katkonut teitä.

Kummallakaan joella ei ole mitattu näin suuria vesimääriä lokakuun alun ja huhtikuun puolivälin välissä ainakaan 55 vuoteen.

Oulun pohjoispuolella Kiiminki- ja Iijoen virtaamat olivat nousussa koko viikonlopun ajan.

Kertooko tämä ilmastonmuutoksesta?

Vehviläisen mukaan yhden hetken perusteella ei voi varmuudella sanoa mitään pitkänajan muutoksista. Nämäkin tulvat ja sateinen joulukuu mahtuvat normaaliin vaihteluun.

Vasta 50 vuoden päästä tilastoista nähdään, johtuvatko poikkeusolot ilmaston lämpenemisestä.

”Minulle nämä ovat kuitenkin osoitus ilmaston muuttumisesta. Ne sopivat hyvin yhteen ilmastomallien antamien tulosten kanssa. Tällaisia talvia tulee lisää”, Vehviläinen pohtii.

Joulukuun tulvista voi olla myös etua.

Vehviläisen mukaan ne voivat helpottaa tilannetta keväällä ja madaltaa tulvahuippuja silloin.

Jos joulukuun sateet olisivat tulleet lumena ja koko maa olisi paksun lumipeitteen alla, voisi jo ennustaa ennätyksellisiä kevättulvia.

Tulvatonta kevättä ei voi vielä ennustaa, sillä lunta ehtii kertyä runsaasti kevääseen mennessä. Pahin terä kevättulvista on todennäköisesti viety Oulunjoelle saakka.

Vehviläisen mukaan runsaat sateet ovat täyttäneet maan sisäosien vesistöt ja järvet ovat piripinnassa.

Sunnuntaina tulvavesi nousi voimakkaimmin Pohjois-Savossa Vuoksen vesistössä.

Kallavesi on nousemassa ympäristökeskuksen ennusteen mukaan parikymmentä senttiä yli ajankohdan aiemman ennätyksen ja niin korkealle, ettei vastaavaa ole koettu ainakaan 40 vuoteen heinäkuun lopun ja huhtikuun alun välissä.

Saimaalla mökkiläisten on syytä käydä vetämässä veneet ja laiturit kauemmas rannasta, sillä vesi nousee vielä 30 senttiä helmikuun alkuun mennessä, Vehviläinen toteaa.

Viikonlopun ainoa vesistövaroitus annettiin Kyrönjoen Kalajärvelle, jonka ohijuoksutuksia lisättiin tapaninpäivänä, kertoo tulvajohtaja Kim Klemola Etelä-Pohjanmaan elykeskuksesta.

Klemolan mukaan joulun tulvista selvitään ilmeisesti vähin vaurioihin Etelä-Pohjanmaalla, vaikka Lapuanjoki nousi pelloille Liinamaassa. Pahiten loppuviikon sateet iskivät Vaasan eteläpuolelle. Ilmoituksia vahingoista ei ole tullut. ”Säännöstellyt järvet ovat hyvin täynnä.”

VEIKKO NIITTYMAA

JUKKA KOIVULA

Avaa artikkelin PDF