Kalmari: “Häirikkökarhujen joustavampi poisto helpottaisi maaseudun elämää”

Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunt

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) iloitsee siitä, että maa- ja metsätalousministeriö kasvatti karhulupien määrää 32:lla.

"Paikallisten ihmisten ilmoitukset suurpetohavainnoista Tassu-järjestelmään eivät ole menneet hukkaan. Kannan kasvu on todennettu ja sen pitää näkyä kaatoluvissa. Kannanhoito voi onnistua vain yhteistyössä paikallisten kanssa", hän arvioi.

Kalmari kiittää myös, etteivät vahinkoperusteiset eläimet enää syö kannanhoidollista kiintiötä. Hänen mielestään on kuitenkin vielä tehtävää, että karhukanta saadaan pysymään sietokyvyn rajoissa. Hän nostaa esiin, että esimerkiksi mehiläisvahinkojen määrät ovat nousseet. Karhujen kohtaamisessa maaseudulla ja kaupungeissa on myös eroja:

"Mielestäni televisioruudun yläkulman piipittävät vaaratiedotteet kaupunkikarhuista ovat irvokas esimerkki eriarvoisuudesta. Jos karhut ovat vaaraksi ihmisille kaupungeissa, mitähän maaseudulla sitten asuu?"

Kalmarin mukaan tärkeää olisikin joustaa vahinkoeläinten poistamisessa. Hän arvioi Suomen karhukannan olevan sellaisella tasolla, että sitä voitaisiin säädellä luontodirektiivin sallimalla kannanhoidollisella metsästyksellä.

"Mehiläispesiin tai pihojen roskapönttöihin tottunut karhu ei hevillä luovu tavoistaan. Kun nämä häirikköyksilöt saadaan poistettua, elämä maaseudulla helpottuu jo kovasti."

Kalmarin mielestä myös suurpetojen Tassu-ilmoitusjärjestelmää tulisi kehittää.

"Moni ihmettelee, miksi karhusta, ilveksestä, ahmasta tai sudesta tehdyt ilmoitukset eivät näy kannan koossa. Tassu ei mielestäni päivity suurpetohavaintojen osalta oikein, sillä vain suurpetoyhdyshenkilöiden paikan päällä varmistamat havainnot merkitsevät jotakin."

Myös uhanalaisuusluokitus vaatisi Kalmarin mukaan tarkempaa tarkastelua.

"Erityisesti Keski-Suomen ja Suomenselän aluetta pitää tarkastella jo vakiintuneen karhukannan alueena. Nykyään aluetta pidetään levittäytymisvyöhykkeenä, jossa kantaa kasvatetaan vielä."