Lammikkomeduusa ja vesimittari. Kuva: Biotom/Wikimedia Commons/CC BY-SA 3.0
Kiinalaiset meduusat valtaavat uimapaikan Tuusulassa kesäisin, mutta niitä on havaittu myös lähellä Saimaata – ”Löydettyjä meduusoja ei pidä siirtää muihin vesistöihin”
Meduusojen haitallisuudesta alkuperäisille lajeille ei ole varmuutta. Saimaa ei ole todennäköisesti lajin leviämiselle optimaalisin ympäristö.
Häklin montulle Tuusulassa odotetaan tänäkin kesänä Kiinasta lähtöisin olevia lammikkomeduusoja. Kuva: Sari GustafssonHäklin montulle Tuusulaan odotetaan tänäkin kesänä Kiinasta lähtöisin olevia lammikkomeduusoja.
Ensimmäisen kerran meduusoja tavattiin järvellä vuonna 2018, jonka jälkeen niitä on havaittu joka kesä.
Kyseinen vieraslaji havaittiin Lammilla jo vuonna 1992 ja toisaalla Tuusulassa vuosina 1999 ja 2001.
Häklin montun ohella lammikkomeduusoja on havaittu viime kesänä myös Lappeenrannassa Vieraslajit.fi-sivuston mukaan.
Merikeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi kertoo kyseisten meduusojen olevan vaarattomia ihmiselle.
”Vaikka hydromeduusat muiden polttiaiseläinten tavoin käyttävät polttiassoluja pienten eläinten saalistamiseen, ei niiden myrkyn tiedetä ärsyttävän ihmistä”, hän avaa.
Haitallisuudesta alkuperäisille lajeille ei ole varmuutta.
”Satunnaisesti ja paikallisesti esiintyvänä lammikkomeduusaa ei ole katsottu ekologisesti haitalliseksi”, Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi ei tarkkaan tiedä lammikkomeduusan leviämistapaa, mutta arvelee leviämisen tapahtuvan lepovaiheiden avulla esimerkiksi vesien koristekasvien ja akvaariokasvien mukana.
”Vieraslajina sen tyypillisimpiä löytöpaikkoja ovat keinotekoiset ja kulttuurivaikutteiset pienvedet kuten louhokset, sorakuopat ja tekoaltaat. Laji esiintyy kuitenkin myös rauhallisissa, pienissä luonnonjärvissä”, hän kuvailee meduusojen leviämistä.
Yleensä lammikkomeduusa viihtyy pienissä vesissä, jotka lämpenevät kovasti.
Lehtiniemi kertoo vieraslajin selvinneen Suomessa jo monen vuoden ajan polyyppivaiheen avulla.
”Meduusan polyyppivaihe, eli elinkierron pohjassa elävä muoto, muodostaa kuivuutta kestäviä lepovaiheita, podokystejä, jotka selviävät vuosiakin lepovaiheessa ennenkö taas muodostavat uivan meduusavaiheen, jonka ihminen vedessä havaitsee.”
Lehtiniemi sanoo Häklin montulle muodostuneen jo varmasti paikallispopulaation, sillä useampana vuonna on lammikkomeduusoja siellä havaittu. Olemassa olevia esiintymiä ei voida kuitenkaan hävittää, vaikka vieraslaji voikin levitä laajemmalle alueelle.
Vaikka meduusaa tavataan jo Saimaankin lähellä, Lehtiniemen mukaan järvi ei ole todennäköisesti lajin leviämiselle optimaalisin.
”Yleensä lammikkomeduusa viihtyy pienissä vesissä, jotka lämpenevät kovasti”, hän perustelee.
Lehtiniemi kehottaa ihmisiä tekemään aina ilmoituksen vieraslajiportaaliin lammikkomeduusan havaittaessa.
”Minkään vieraslajin, kuten akvaariokasvien, -eläinten tai -kalojen luvaton levittäminen luonnonvesiin ei ole hyväksyttävää. Löydettyjä meduusoja ei pidä siirtää muihin vesistöihin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
