EU-komission ristiriitainen ratkaisu: päästöt kasvavat ja ruokaturva heikkenee, kun Putinin energiatuonnista rimpuillaan eroon
Iso osa 300 miljardin euron jättipaketista raavitaan kasaan koheesiorahastosta ja maatalousbudjetista. Hiilen käyttö muuttuu houkuttelevammaksi, kun päästöoikeuksien hinta laskee.
Monissa EU:n jäsenmaissa, esimerkiksi Saksassa korostetaan, että maissia ja öljykasveja ei pitäisi kasvattaa bioenergian tai polttoaineiden raaka-aineeksi, koska niitä tarvitaan elintarviketuotantoon. Kuva: Sanne KatainenEU:n komissio raapi ennätysvauhtia kasaan paketin, jolla pyritään rahoittamaan irtaantumista venäläisestä kaasusta, öljystä ja hiilestä. Vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus käyttää 300 miljardia euroa siihen, että Ukrainaan hyökännyt presidentti Vladimir Putin ei enää voi rahoittaa sotakonettaan energiatuonnista saamillaan rahoilla.
Noin 86 miljardia on tarkoitus käyttää tuuli- ja aurinkoenergian lisärankentamiseen. Uusiutuvien energiamuotojen osuus EU:n energiapaletista on tarkoitus nostaa 45 prosenttiin jo vuonna 2030 eli viisi vuotta suunniteltua aikaisemmin. Samaan aikaan energiankulutusta pyritään vähentämään 13 prosenttia, kun tähän asti tavoite on ollut yhdeksän prosenttia.
Erityisesti aurinkoenergian osuutta halutaan nostaa voimakkaasti. Vuodesta 2026 lähtien kaikkien uusien liikekiinteistöjen katoille pitää asentaa aurinkennoja. Asuinrakennusten kohdalla velvoite astuu voimaan vuonna 2029. EU-alueen sähköverkon vahvistamiseen ohjataan noin 29 miljardin euroa.
Öljyn, kaasun ja hiilen käytön vähentämiseen halutaan panostaa yli 40 miljardia ja vedyn käytön lisäämiseen 27 miljardia. Samaan aikaa kuitenkin komissio haluaa kanavoida 20 miljardia siihen, että öljyä ja kaasua voidaan tuoda muualta kuin Venäjältä. Käytännössä siis jäsenmaita ohjataan rakentamaan lisää infrastruktuuria fossiilisten energialähteiden käyttöä varten.
Noin 225 miljardia 300 miljardin kokonaispaketista rahoitetaan koronan jälkeistä elpymistä tukemiseksi kasatun elpymisrahaston käyttämättömistä varoista. Suurin osa jäsenmaista ei hyödyntänyt rahaston tarjoamia tukilainoja, joita nyt suunnataan REPowerEU -nimellä kulkevaan ohjelmaan.
Noin 75 miljardia raavitaan kasaan EU:n nykyisestä budjetista ja päästökaupasta. Budjettirahojen kohdalla kysymys on ennen muuta siitä, että jäsenmaat käyttävät niille varattuja koheesio- ja maatalousrahoja energiainvestointeihin.
Tämä linjaus on vähintäänkin ristiriitainen, koska sota Euroopan vilja-aittana tunnetussa Ukrainassa on johtamassa vakavaan ruokakriisiin ja siksi elintarviketuotantoa pitäisi pikemminkin lisätä. Samaan aikaan monissa jäsenmaissa, esimerkiksi Saksassa korostetaan, että maissia ja muita öljykasveja ei pitäisi kasvattaa bioenergian tai polttoaineiden raaka-aineeksi, koska niitä tarvitaan elintarviketuotantoon.
Ristiriitaista on myös se, että EU:n komissio esittää ja parlamentti on hyväksymässä linjauksen, jonka mukaan puubiomassan käyttöä uusiutuvana energialähteenä vähennetään selvästi, vaikka puulla on huomattavan suuri merkitys jäsenmaiden ja koko EU:n energiapeltissa.
Tulevaisuuden kannalta ristiriitaisin rahoituskeino on päästökaupan ns. vakausreservin hyödyntäminen. Jotta rajuja hintaheilahteluja voidaan tasoittaa, vuodesta 2005 lähtien harjoitettua päästökauppaa varten on luotu erillinen vakausreservi. Nyt komissio haluaa laskea tästä varauksesta markkinoille 250 miljoonaa päästöoikeustodistusta, joista saatavilla tuloilla rahoitetaan irtiottoa venäläisestä energiasta.
Päästöoikeuksien tarjonnan tuntuva lisääminen laskee vääjäämättä niiden hintaa markkinoilla. Se taas tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt kasvavat, koska erityisesti Itä-Euroopassa hiilivoimaloiden käyttäminen muutuu edullisemmaksi.
EU Repower -paketti on vasta komission esitys. Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston pitää vielä ottaa siihen kantaa ennen kuin se astuu voimaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
