Nuoret unelmoivat maaseudusta mutta kirkonkylät eivät houkuta
Pyhäntäläinen Sonja Kopola haluaa ehdottomasti asua tulevaisuudessakin maaseudulla. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKolme neljästä nuoresta unelmoi tulevaisuudesta maaseudulla.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on selvittänyt nuorten tulevaisuuskuvia. Kyselyyn vastasi 752 nuorta, jotka edustivat hyvin Suomen 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia.
Selvityksen mukaan syvä maaseutu houkuttaa nuoria Itä- ja Pohjois-Suomessa. Länsi-Suomessa vetovoimaa on kaupunkien läheisellä maaseudulla, Lapissa maaseudun keskuksilla.
”Uudellamaalla Helsinki on käytännössä ainut iso vetovoimatekijä”, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.
Kuhmonen yllättyi siitä, että erilaisille maaseutualueille löytyi selkeät kilpailukykyprofiilit.
Suurin osa nuorista, 54 prosenttia, unelmoi tulevaisuudesta kaupungin läheisellä maaseudulla. Sinne vetävät oma talo ja kaukana asuvat naapurit.
Syvällä maaseudulla haluaisi asua 15 prosenttia nuorista. Sinne houkuttavat vapaus, eräharrastus, yrittäjyys ja maaseutumainen asuminen, sekä Kuhmosen mukaan villin lännen asenne – syvä maaseutu nähdään mahdollisuuksien maaksi.
Maaseudun kylissä haluaisi asua 4,5 prosenttia ja kirkonkylissä 1,6 prosenttia nuorista aikuisista. Kyliin vetää yhteisöllisyys: naapurit ovat lähellä, elämä on pienimuotoista ja turvallista.
Kaupungissa haluaisi asua noin 22 prosenttia nuorista.
Kaupungeissa houkuttavat säpinä ja monipuoliset elämäntapavaihtoehdot.
Yli puolet nuorista haluaa asua lähellä palveluita ja luontoa. Selvityksen mukaan se tarkoittaisi kaupunkiseutujen hajaantumista.
”Yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle voi olla perusteita kaupunkiseutujen sisällä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla nuoret haluavat isoja tontteja, yksityisyyttä ja omaa rauhaa”, Kuhmonen huomauttaa.
Hän visioi talojen olevan energiaomavaraisia 20 vuoden päästä ja liikenteen käyttävän tulevaisuudessa biopolttoaineita.
”Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei ole nuorten tavoite eikä sille ole ympäristöperusteita. Se tuntuu hullulta politiikalta”, Kuhmonen sanoo.
Maaseudulla ei halunnut asua 23 prosenttia vastaajista.
Yleisin syy on palveluiden puute. ”Jos maaseudun kilpailukyvystä halutaan pitää kiinni, vanhat perusasiat, joista aluepolitiikasta kiinnostuneet ihmiset ovat puhuneet Kekkosen ajoista lähtien, ovat edelleen valideja: tiet, lähikauppa ja lähikoulu”, sanoo Kuhmonen.
Kymmenesosa vastasi, ettei maaseudulla ole kiinnostavaa tai koulutusta vastaavaa työtä.
Kuhmosen mukaan vajaa prosentti nuorista ei halua autoa, vaan haluaa asua paikassa, jossa töihin pääsee julkisilla kulkuvälineillä.
Kotiseutuyhteys on nuorilla aikuisilla vahva.
”Suunnilleen 70 prosenttia on kiinnittynyt omaan synnyinalueeseen tai asuinalueeseen. Jos alueet haluavat nuoria puhutella, oman alueen nuoriso on paras kohderyhmä”, Kuhmonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan maalla asuvien unelmat ovat kiinnittyneet maaseutuun, enemmän kuin kaupungissa asuvien kaupunkeihin.
Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
