Viileä kesäsää voi jättää ravut pieniksi ja saaliit laihoiksi

Kolea sää jättää jälkensä rapusaaliisiin. Kuva: Jaana Kankaanpaa

Saaliiden runsaus saattaa vaihdella vesistöstä riippuen. Kuva: Jaana Kankaanpaa

Viileä ja viivästynyt kesä on jättänyt jälkensä kesän rapukantaan, kertoo Kalatalouden keskusliiton rapubiologi Japo Jussila.

Rapujen elinkierron toiminnot ovat kahdesta kolmeen viikkoa myöhässä. Mahdollinen haitallisuus on Jussilan mielestä monimutkaisempi kysymys.

"Sehän on normaalia luonnonkiertoa, nyt on vain kylmä", hän huomauttaa.

Jussilan mukaan rapujen keskikoko on viivästyneestä elinkierrosta johtuen aiempia vuosia pienempi. Rapusaalis ei yleisesti ottaen ole niin runsasta kuin aiempina vuosina.

"Ravut ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, joten veden lämpötila vaikuttaa oleellisesti niiden elinkiertoon kesän aikana. Tähän kiertoon liittyvät olennaisesti kuorenvaihdot ja naaraiden osalta poikasten hautuminen pyrstön alla mädistä poikasiksi ja liikkeelle lähtö", hän huomauttaa.

Koiraat vaihtavat kuorensa tavallisesti kerran tai kaksi ennen ravustuskauden alkua. Täten kauden alkaessa saaliiksi jää enemmän isokokoisia rapuja. Poikaset lähtevät liikkeelle yleensä viimeistään kesäkuun lopulla, jolloin ne ehtivät vaihtaa kuorensa ja jäävät hyvin saaliiksi kauden alussa.

Jussilan mukaan veden lämpötila on hyvin samanlainen eri puolilla maata, joten raputilanteessa ei juuri näy vaihtelua. Joitain poikkeuksia saattaa tosin olla.

"Tämä on yksinkertaistus, jokainen vesistö on niin omanlaisensa, että menee pikkuisen eri tavalla. Esimerkiksi Hämeen suunnasta on kuulunut ennustetta, että siellä saattaisi olla normaalin vilkas kauden liikkeellelähtö odotettavissa."

Pohjoisessa raputilanne saattaa Jussilan mukaan olla tavallista huonompi. Kausi lähtee liikkeelle sitä myöhemmin, mitä kauemmas pohjoiseen mennään.

"Sitten se vaikuttaa ravun lisääntymiseenkin, kun poikaset kuoriutuvat niin myöhään, etteivät ehdi kerätä energiavaroja selvitäkseen seuraavasta talvesta. Tämä vaikuttaa jatkossa, mutta se jää nähtäväksi. Voi olla, että viileyden takia pohjoisen rapusaalis voi olla pienempi."

Jussilan mukaan viileydestä johtuva rapusaaliin pieneneminen saattaa vaikuttaa ravun hintaan.

"Kaupoissa raaka kysyntä ja tarjonta määräävät hinnat ja mitä vähemmän on syöntikokoista rapua markkinoilla, sitä todennäköisemmin siitä joutuu maksamaan kovan hinnan."

Rapujen laatuun ei viileys Jussilan mukaan juuri vaikuta. Kauden alussa monet saalisravuista saattavat olla pehmytkuorisia, millä on vaikutusta lähinnä niiden ulkomuotoon keitettäessä.

"Kuorenvaihdon jälkeen ravun sisällä on pikkuisen oletettua vähemmän lihaa ja se saattaa olla huonompilaatuista, mutta se jää nähtäväksi, on niin vesistökohtaista."

Rapuruttoon Jussila suhtautuu varovaisen optimistisesti. Tänä vuonna ei ole tullut tietoon kuin yksi epäilty rapuruttotapaus Luhangalta. Varsinaista epidemiaa ei ole vielä havaittu.

"Vielä ei ole selvitetty mikä on syynä rapukuolemiin. Toisaalta jos siellä ei tietämän mukaan mitään erityistä ole tehty ja silti ovat ravut kuolleet, niin on mahdollista, että se on rapurutto."