Jopa 17 000 yritystä suunnitteleesukupolvenvaihdosta lähivuosina

Enemmän kuin joka kolmas yritys aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen viiden lähivuoden aikana. Eniten sukupolvenvaihdoksia tarvitaan toimialoista teollisuudessa ja yrityskoon mukaan katsoen keskisuurissa yrityksissä.

Sukupolvenvaihdoksia lasketaan syntyvän noin 17 000 eli noin 3 400 vuodessa, osoittaa torstaina julkistettu Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton kyselytutkimus. Niiden tarve on lisääntynyt noin 2 000:lla viime vuoden barometriin verrattuna.

Yhdessä toimimisen ja yhteisöllisyyden tunteet ovat voimistuneet yrityksissä omistajaperheiden kesken. Se viittaa liittojen mukaan siihen, että vuosi sitten suunniteltuja sukupolvenvaihdoksia on jo toteutunut tai toteutumassa.

Huomattavaa on myös, että yhä useammassa yrityksessä omistajuus jakaantui vähintään kolmen perheenjäsenen kesken. Tällaisten yritysten osuus lisääntyi viidellä prosentilla viime vuodesta.

Raportissa arvioidaan, että vaikka muutos on vielä suhteellisen pieni, se voi viitata käynnissä oleviin sukupolvenvaihdoksiin. Monessa perheyrityksessä jatkajapolvi on siis jo tullut osakkaaksi vanhempiensa rinnalle.

Barometri toi kokonaan uudenlaista näkemystä myös perheyritysten hallitustyöskentelystä. Perheyritysten hallituksissa on jäseninä enemmän naisia, alle 35-vuotiaita sekä yrityksestä riippumattomia henkilöitä kuin kaikissa pk-yrityksissä keskimäärin.

Ammattijohtajien käyttö on perheyrityksissä edelleen lisääntymässä. Selvimmin tämä näkyy yrityksissä, jotka ovat vähintään kolmatta sukupolvea saman perheen omistuksessa. Näistä lähes joka kolmannella on perheen ulkopuolelta valittu toimitusjohtaja.

Barometrin mukaan pk-yritysten rahoitusongelmat ovat lisääntyneet jonkin verran viime syksyyn verrattuna, mutta toisaalta vaikeista rahoituksen murheista kärsii yhtä moni eli neljä prosenttia vastaajista.

Sukupolvenvaihdosta suunnittelevista perheyrittäjistä kaksi kolmesta piti perintö- ja lahjaverotusta suurimpana vaikeutena sukupolvenvaihdoksessa.

Perheyrittäjät antavat hallitukselle muita yrityksiä heikomman arvosanan yrittäjyyden edistämisessä. Niin perheyritysten kuin pk-yritysten antamat arvosanat ovat tässä suhteessa pudonneet viime syksystä selvästi.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen toivoo, että Ruotsin sukupolvenvaihdosmallista tehtäisiin selvitys. Naapurissa perintö- ja lahjavero on poistettu, mutta valtio saa tuloja myyntiverotuksesta, kun omaisuuden arvo nousee.

Elinkeinoelämän Keskusliiton uusi puheenjohtaja Ilpo Kokkila puolestaan painottaa järjestöjen tiedotteessa, että taantuman keskellä yhteisö- ja pääomaverotukseen odotetaan kevennystä. Lisäksi työmarkkinaneuvotteluilta edellytetään maltillisia palkkaratkaisuja.

Barometrin kyselyt suoritettiin loka–marraskuussa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 336 perheyrityksessä toimivaa yritysjohtajaa tai omistajaa. Noin puolet vastaajista edusti palvelualaa ja kolmannes teollisuutta.

KAIJALEENA RUNSTEN

Avaa artikkelin PDF