Vanhankorjaaminen vaatii pian rakennusluvan
Kun rakennusta korjataan, omistajan pitää vastaisuudessa parantaa samalla sen energiatehokkuutta. Korjaustyön vaikutus energiatehokkuuteen perustellaan kunnalle jätettävässä lupahakemuksessa.
Uusi käytäntö sisältyy ympäristöministeriössä valmisteilla olevaan maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen. Omistajalle jätetään kuitenkin jatkossakin päätösvalta siitä, ryhdytäänkö korjaukseen ylipäätään.
Korjaustyön suunnittelija perustelee lupahakemuksessa, kuinka energiatehokkuus otetaan tai miksi sitä ei oteta huomioon.
Säädös koskee muun muassa peruskorjauksia, julkisivuremontteja ja teknisten järjestelmien eli esimerkiksi vesiputkistojen ja lämmitysmuodon vaihtamista.
Poikkeuksen saavat suojellut rakennukset sekä tilanteet, joissa toimenpiteet eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia.
”Jos on esimerkiksi kovin sirpaleinen julkisivu, lisäeristettävät osat pieniä ja energiansäästö niin vähäistä, että kustannukset nousisivat liian korkeiksi, energiatehokkuuden parantaminen ei ole kannattavaa”, ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen linjaa.
Säädös kattaa kaikenlaiset rakennukset asuin- ja liikerakennuksista julkisiin rakennuksiin.
Sen ulkopuolelle jäisivät muun muassa suojellut rakennukset, kasvihuoneet, kesäkäyttöön tarkoitetut loma-asunnot ja maatalouden tuotantorakennukset. Maatilalla vaatimus koskisi siis vain asuinrakennusta.
Energiatehokkuutta voidaan uuden säädöksen mukaan tarkastella joko yhden rakennusosan tai koko rakennuksen kautta. Valinnan tekee rakennuksen omistaja.
Koko rakennusta arvioitaessa tarkastellaan kokonaisenergiankulutusta. Korjaaja voi hyödyntää yhdessä paikassa tekemäänsä suurempaa energiansäästöä löysäämällä toisaalla, eikä koko korjaussuunnitelmaa tarvitse toteuttaa kerralla, Kauppinen kertoo.
”Pientalossa lähestymistapa on lähinnä rakennusosittain eli koko rakennusta ei tarvitse arvioida. Kun ikkunat vaihdetaan, otetaan taulukkoarvon mukaiset ikkunat ja kun ilmanvaihtokoje uusitaan, tilalle otetaan laite, jossa on tehokas lämmön talteenotto”, Kauppinen kuvaa.
Energiatehokkuutta voi parantaa myös asentamalla vettä säästävät hanat tai vaihtamalla fossiiliset polttoaineet esimerkiksi maalämpöön tai puuhun.
”Esimerkiksi Ruotsissa pyritään uudisrakentamisen tasoon. Meillä tämän ei pitäisi tuottaa liikaa päänvaivaa korjaajille, kun esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen on yksittäinen toimenpide”, Kauppinen toppuuttelee.
Kuntaliitossa pelätään, että uudet säännökset lisäävät byrokratiaa.
”Iso huolemme on, että luvanvaraisten toimenpiteiden määrä lisääntyy”, johtava lakimies Ulla Hurmeranta sanoo.
Jatkossa nykyistä useampiin korjaustoimiin tarvittaisiin rakennus- tai toimenpidelupa, sillä lupa tarvittaisiin aina, jos toimenpiteellä on merkittävää vaikutusta energiatehokkuuteen.
Lupamenettely lisää rakennuksen omistajan työtä ja kustannuksia, ja kuormittaa kuntien rakennusvalvontaa.
Kuntien pelätään myös vähentävän rakennusten korjaamista, sillä energiatehokkuusvaatimuksen arvioidaan lisäävän korjauskuluja 5–15 prosentilla.
Myös Helsingin kaupungin virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen uskoo, että luvituksen määrä lisääntyy ja että se rasittaa niin kiinteistön omistajaa kuin kuntiakin.
”Jos joutuu ikkunaremontin takia hakemaan toimenpideluvan, se tarkoittaa suunnittelijan palkkaamista ja raskasta prosessia muutenkin. Se voi jarruttaa korjausten tekemistä. Varsinkaan niillä seuduilla, missä talous hiipuu, ihmisillä ei ehkä ole hirveää hinkua ryhtyä korjaamiseen.”
Hurmeranta pelkää myös, että lakitekstin epätarkkuus voi synnyttää tulkintaeroja kuntien välille. Lakiehdotuksen teksti jättää epäselväksi esimerkiksi sen, haetaanko korjaustoimiin rakennus- vai toimenpidelupaa.
”Sääntely koskee kiinteistönomistajaa ja sen pitäisi olla niin selvää, että se ymmärretään kunnissa ilman laajaa lakikoulutusta.”
Säädösmuutokset juontavat EU-direktiivistä. Kuntaliiton mielestä direktiivi ei kuitenkaan sinänsä edellytä luvanvaraisuuden laajentamista, sillä rakentamismääräyksiä tulee noudattaa muutenkin.
”Ihmiset korjaavat paljon ja valitsevat yleensäkin energiatehokkaita ratkaisuja, koska ne säästävät rahaa myöhemmin”, Hurmeranta sanoo.
Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma arvelee Suomen ajavan laajempaa luvanvaraisuutta siksi, että Suomi haluaa näin osoittaa EU:lle ne toimet, joilla energiatehokkuutta lisätään ja direktiiviä siis noudatetaan.
Pykäläluonnosten tulkinnanvaraisuus on ehtinyt jo aiheuttaa sellaisenkin tulkinnan, että rakennuksen omistaja voitaisiin velvoittaa tekemään sellaisiakin toimenpiteitä, joita korjauksen yhteydessä ei muuten tehtäisi. Huhujen mukaan ilmanvaihtojärjestelmän uusimisen tai lasikuistin rakentamisen yhteydessä pitäisi lisäeristää koko rakennus.
Ympäristöministeriön mukaan tällainen on kukkupuhetta.
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja uuteen asetukseen yli 120 taholta, muun muassa Puolustusvoimilta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, Maan ystäviltä ja Mynämäen kunnalta, mutta ei MTK:lta. MTK toimitti lausunnon pyytämättä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Sääntelyn
pitäisi olla
niin selvää, että se
ymmärretään
kunnissa ilman
laajaa laki-
koulutusta. «
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
