Lohi nousee ennätystahtiin Simo- ja Tornionjoella

Tuhannet lohituristit suuntaavat kesäisin Tornionjoelle. Tänä vuonna runsain lohennousu ajoittui kesäkuun ensimmäisille viikoille. Kuva: Pekka Fali

Luonnonvarakeskuksen kaikuluotainseurannan mukaan Tornionjokeen on jo nyt noussut yli 92 000 lohta. Tahti hipoo toissa vuoden ennätyslukemia, ja todennäköisesti kesän loppuun mennessä 100 000 nousulohen raja rikkoutuu.

Tornionjoella lohikannan elpyminen on näkynyt jo 1990-luvulta. Simojoella taas elpyminen on ollut vaihtelevaa ja epävarmaa.

Simojoella lohia on tänä kesänä noussut synnyinjokeensa kutemaan jo 4 700 kappaletta, kun viime vuosina lohia on noussut kolmisentuhatta.

Luken tutkijan Atso Romakkaniemen mukaan leuto talvi mahdollisti runsaan ja aikaisen kutuvaelluksen. Lohen ravintoa, silakkaa ja kilohailia, oli myös runsaasti tarjolla, mikä mahdollisti lohen hyvän kasvun.

"Liikakalastuksen purku Itämerellä on kuitenkin keskeinen syy, miksi vapaiden jokien lohikannat ovat elpyneet", Romakkaniemi painottaa.

Tornionjoella lohikannan elpyminen näkyy Itämeren 40 lohijoesta kaikkein vahvimmin: kanta on monikymmenkertaistunut muutaman vuosikymmenen aikana.

"Lohikantojen tilanne paranee jo etelässäkin. Suomenlahden lohijoet ovat myös elpyneet", Romakkaniemi toteaa.

Suomen ja Ruotsin rajajoen vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta edistävän Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska pitää läpimurtona vuotta 2012, jolloin EU:n kalastusneuvosto puolitti Itämeren lohikiintiön reiluun 122 000 loheen.

Hänen mukaansa kiintiöitä pitäisi edelleen pienentää merialueilla.

"Merellä lohenpyynti on aina sekakalastusta. Kiintiöt pitäisi mitoittaa heikoimman lohikannan mukaan."

Pohjoisen Perämeren ammattikalastajien puheenjohtaja Kari Heinikoski toivoo lohikiintiöiden nostoa. Hän kertoo, että Perämerellä hylkeet syövät valtaosan lohisaaliista.

"Joskus rysällä ei ole yhtään kalaa, kun hylje on syönyt suulta kaikki."

Tutkija Romakkaniemi pitää kiintiöitä siinä mielessä epäreiluina, että ne koskevat vain kaupallisia kalastajia.

"Myös vapaa-ajankalastus Itämerellä on lisääntynyt. Se on selvästi vapaampaa kuin kaupallinen kalastus."

Hän kaipaa lisää yhteiskunnallista keskustelua niin kaupallisesta kuin virkistyskalastuksesta.

Kalastusmatkailun arvo lohijokien aluetaloudelle voi olla suurempi kuin mitä kaupallinen kalastus merialueilla tuottaa. Kuitenkin kuluttaja kaipaa lohta lautaselleen.

"Norjalaisessa kassikasvatuksessa on ympäristöongelmia", Romakkaniemi muistuttaa.