Kouluruokaan paljon enemmän rahaa maalla kuin kaupungeissa
Lukioiden opiskelijaruokailusta tehdyn selvityksen mukaan virallista kouluruokailusuositusta noudattaa kolme neljästä lukiosta. Yli puolelta kuitenkin puuttuu yhteinen seurantakäytäntö tai toimintaohje.
Opetushallitus ja Suomen Lukiolaisten liitto sekä Ruokatieto-yhdistys ja Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK muistuttivat opiskelijaruokailun merkityksestä keskiviikkona Porin Suomi Areenan kouluruokapäivänä.
Opetushallituksen ja Suomen Lukiolaisten liiton mukaan kouluruokailulle asetetut tehtävät ja tavoitteet eivät toteudu, jos opiskelijat eivät osallistu säännöllisesti ruokailuun.
Tämä voi heikentää oppimisedellytyksiä ja lisätä opiskeluhuollon tukitoimenpiteiden tarvetta.
Opiskelijaa kohti ruokailuun käytettiin maaseutukunnissa 586 euroa vuonna 2013, kun vastaavasti kaupunkikunnissa ruokailun opiskelijakohtainen vuosikustannus oli 394 euroa.
Opiskelijalounaan syö lukiolaisista päivittäin kaupunkimaisissa kunnissa 69 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 81 prosenttia.
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan 62 prosenttia lukio-opiskelijoista ei syö kaikkia kouluaterian osia.
”Jotta lukiolaiset kokisivat koululounaan omakseen, on tärkeää että he pääsisivät vaikuttamaan ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen”, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tatu Koivisto sanoo.
Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki oppilaat ja opiskelijat syövät kouluruuan.
MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi muistuttaa, että kotimaisen ruuan tarjoaminen kouluruokailussa on kestävää kehitystä tukeva vastuullinen valinta.
”MTK:ssa haluamme, että kouluruokailussa kerrotaan avoimesti ruuan alkuperämaa. Se varmasti herättää kiinnostusta nuorison parissa ja on hyvä ruokakeskustelun aihe. Alkuperän kertominen on reilua kaikkia – niin ruuan tuottajaa kuin ruokailijaakin – kohtaan”, Syväniemi sanoo.
Kotimaisen ruuan ja lähiruuan saaminen kuntiin ja kouluruokailuun alkaa Syväniemen mukaan ruokalistasuunnittelusta.
Hankintalaki ei hänen mukaansa estä mitään, mutta erityisesti lähiruuan saamiseksi on tehtävä yhteistyötä ja muun muassa pohdittava laatukriteerejä hankinnoille tuoteryhmittäin.
”Julkisten ruokahankintojen kotimaisuus riippuu ennen kaikkea siitä, ymmärretäänkö ruoka investoinniksi paikalliseen hyvinvointiin”, arvioi Hyvää Suomesta -merkin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa.
Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan kuntien ruokaostoissa ulkomaisen ruuan osuus nousisi viisi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
”Eri tutkimuksista voi vetää tulevaisuuskuvan, jossa kotimaista lähi- ja luomuruokaa suositaan, mutta isommat ruokaerät ostetaan yhä useammin ulkomailta. Tämä ei varmasti ole kenenkään tavoite”, Asunmaa uskoo.
Hän huomauttaa, että Suomen arktinen ruuantuotanto pystyy hyödyntämään hiilineutraalisti runsaita vesivaroja, kuulasta ilmastoa ja puhdasta maaperää.
”Maailmanlaajuisesti juuri Suomessa kannattaa tuottaa laadukasta ruokaa suomalaisille ja enenevästi vientiin ympäri maailman”, Asunmaa kannustaa.
Maikki Kulmala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
