3675 Viljapeltoa ei saa pitää nälässä
Vilkkainta keskustelua MT:n netti- ja Facebook-sivuilla on tällä viikolla kirvoittanut tuttu aihe: maatalouden kannattavuus. Sitä on lähestytty kahden eri jutun yhteydessä.
Perjantaina Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan arvioivan, että jopa joka viides viljelijä saattaa jättää ympäristötuen hakematta ensi vuoden jälkeen. Maanantaina MT puolestaan kertoi, että pellon pitäminen kesannolla saattaa kannattaa viljelijälle paremmin kuin viljanviljely.
Kesantouutista Facebookissa kommentoineen Tero Seppäsen mielestä parhaan palkan saa, ”kun pistää pellot pakettiin ja menee sossun luukulle”.
Jaakko Nikinojan mukaan taas viljanviljely kannattaa, ”kunhan lohkot ovat tarpeeksi isoja ja niitä on tarpeeksi paljon”. Hän arveli 100 hehtaarin olevan kannattavuuden alaraja.
MT:n verkkosivuilla käyty keskustelu luisui kesannoista suoraan yleisyhteiskunnallisemmille vesille, viljelijöiden työttömyysturvaan.
Nimimerkki Työttömyysturva maatalouden pelastus kehotti alle 15:tä hehtaaria viljeleviä ilmoittautumaan työttömiksi heti, kun työttömille myönnettävä suojaosa tulee voimaan.
”Ansiotulona verotettavia tuloja (tilatuki, ym) voi ansaita suojaosan verran ilman että Kelan työttömyyskorvaus pienenee. Tukioikeudet kannattaa pitää kuitenkin tallella ja ilmoittaa pellot vaikka luonnonhoitopelloiksi, tukea tosin saa vaan 15%:lle pinta-alasta.”
Tätä näkemystä riensi oikaisemaan nimimerkki Minä.
”Suomen laki ei salli työttömyystukea niin kauan kun sinulla on y-tunnus ja maatila. Jos vaimosi on ollut työssä joskus yli 6 kuukautta sinun tilallasi, niin hän ei myöskään ikinä voi saada työttömyystukea.”
Ympäristötukikeskustelusta sen sijaan tuli ohihuutelua. Kyllästynyt veronmaksaja piti uutista merkkinä siitä, että viljelijät eivät voitontavoittelussaan halua sitoutua ympäristönsuojeluun.
”Tällaiset toteamukset osoittaa, että koko ympäristötuki on pelkkää teatteria. Aivan kun maksaisi pikkurikollisille ettei näpistelisi tai vaimonhakkaajalle siitä että jättää mukiloimiset väliin.”
Eva Lahonen taas katsoi, että ympäristötukeen sitoutuminen pakottaisi viljelijät toimimaan eettisesti.
Nämä kommentit eivät kuitenkaan saaneet vastakaikua, vaan muut keskusteluun osallistuneet tuskailivat ravinteiden puutteessa nääntyvien kasvien puolesta.
”Kasvien nälässäpito on epäeettistä”, totesi Kalevi Viio.
”Vielä 80-luvulla maatalouskouluissa opetettiin laskemaan lannoitustasot viljavuustutkimuksen mukaan. EU-tukiehdot romuttivat täysin tämän menetelmän: viljavuustutkimus pitää toki olla voimassa saadakseen ympäristötukirahoja, mutta käytännössä sitä ei voi hyödyntää, koska tukiehdot sallivat matalamman lannoitustason kuin mitä pellon kasvukunto ja viljelykasvi vaativat”, tuskaili nimimerkki Myy.
Myyn mukaan viljavuustutkimuksen ainoa tehtävä on olla ”pöytälaatikossa vain tarkastajia varten.”
JUHANI REKU
Viljavuustutkimuksen ainoa
tehtävä on olla pöytälaatikossa
vain tarkastajia varten.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
