Konservatiivit ja sosialistit rinta rinnan eurovaalikisaan
BRYSSEL (MT)
EU-parlamentin suuret ryhmät, konservatiivit ja sosialistit, taistelevat rinta rinnan tulevan parlamentin ykköspaikasta.
Vaaliasetelmat selkiytyivät perjantaina, kun konservatiivinen Euroopan kansanpuolue valitsi Dublinissa kärkiehdokkaakseen Luxemburgin entisen pääministeri Jean-Claude Junckerin.
Hän voitti äänestyksessä selvästi EU:n ranskalaisen sisämarkkinakomissaarin Michel Barnierin.
Sosialistit valitsivat oman kärkiehdokkaansa, saksalaisen Martin Schulzin jo aiemmin.
Europuolueiden ajatuksena on, että vaaleissa suurimmaksi nousevan puolueen kärkiehdokkaasta tulee seuraavan EU-komission puheenjohtaja. Varmaa se ei kuitenkaan ole.
EU:n perussopimuksen mukaan ehdotuksen komission puheenjohtajasta tekevät jäsenmaiden pääministerit ottaen huomioon eurovaalien tuloksen. EU-parlamentin on hyväksyttävä ehdokas meppien äänten enemmistöllä.
Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel on todennut, että komission puheenjohtaja voi tulla kärkiehdokkaiden ulkopuoleltakin. Ulkopuolisen ehdokkaan voi kuitenkin olla vaikea saada meppien tukea taakseen.
Kun Junckerilta itseltään kysyttiin, mitä hän ajattelee, jos neuvosto ei esittäisi häntä komission johtoon, vaikka konservatiivit nousisivat vaaleissa ykköseksi, hän vastasi lyhyesti.
”Olisin vihainen.”
Pienempien europuolueiden ehdokkailla ei uskota olevan mahdollisuuksia nousta komission johtoon. Ne kärkkyvät kuitenkin muita tärkeitä EU-virkoja kuten parlamentin puhemiehen, EU:n ulkopoliittisen edustajan, talouskomissaarin ja mahdollisen euroryhmän pysyvän puheenjohtajan paikkoja.
Myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja leivotaan samaan poliittiseen pakettiin. Niin sanotun EU-presidentin valinta on kuitenkin täysin pääministerien käsissä.
Viimeisten galluppien mukaan sosialisteille ja konservatiiveille odotetaan kummillekin noin 200 meppipaikkaa. Sosialistit ovat kirineet kevään aikana pienoiseen johtoon.
Kolmospaikasta taistellaan liberaalien ja äärivasemmiston kesken.
Myös EU-kriittisten oikeistopopulistien odotetaan lisäävän paikkamääräänsä. Joukko on kuitenkin jakaantumassa useampaan ryhmään.
Konservatiivien kärkiehdokasspekulaatioissa mukana ollut pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmoitti ennen kokousta tukevansa Junckeria.
”Ihmisten pitää nyt valita negatiivisen taaksepäin katsomisen ja positiivisen uudistamisen väliltä”, Katainen hehkutti europorvarien vaaliavajaisissa.
Kataisen nimi on mainittu myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaspekulaatioissa. Hän on luvannut kertoa aikeistaan ensi kuussa. Nykyinen talouskomissaari Olli Rehn (kesk.) on toinen liberaalien kärkiehdokkaista. Hän on kertonut tavoittelevansa ensisijaisesti talouteen tai ulkopolitiikkaan liittyviä tehtäviä.
NIKLAS HOLMBERG
Europuolueiden kärkinimet ovat nyt tiedossa.
Nähtäväksi jää, nouseeko joku heistä EU-komission puheenjohtajaksi kuten puolueet toivovat.
Suurta innostusta äänestäjissä he tuskin herättävät. Päinvastoin, monet kansainväliset lehdet kuten The Financial Times ovat lytänneet Junckerin ja Schulzin vanhan liiton miehiksi, kun EU tarvitsisi dynaamista uudistajaa.
Juncker varsinkin on ollut europolitiikan kantavana voimana pitempään kuin useimmat jaksavat muistaa. Hän on osaltaan vastuussa myös virheistä, joita euroalueen luomisessa ja kriisinhoidossa tehtiin.
Schulzia taas moititaan valtiomieskokemuksen puutteesta ja taipumuksesta turhaan itsekorostukseen.
Suuria muutoksia EU:n nykylinjoihin kumpikaan tuskin ajaa. Demarina Schulz suhtautuu myönteisemmin jäsenmaiden väliseen solidaarisuuteen ja kriittisemmin vapaakauppasopimukseen Yhdysvaltojen kanssa.
Vanhojen sotaratsujen valinta eurovaalikampanjoiden johtoon kertoo siitä, että EU-maiden päämiehet haluavat unionin johtopaikoille värittömiä miehiä, jotka eivät yritä ottaa itselleen liian suurta roolia.
Tai sitten kisaan nousee viime hetkellä musta hevonen. Oli henkilö kuka tahansa, hän tarvitsee taakseen sekä EU-maiden päämiesten että meppien enemmistön tuen.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
