Vaaleissa on tärkeää äänestää, jotta valtuustosta tulee kuntalaistensa näköinen
”Eläkeläinen tuntee eläkeläisten asiat ja nuori nuorten asiat.” Ilkka Ruostetsaari
Tulevien kuntapäättäjien vastuulle kuuluvat varhaiskasvatus ja koulutus, kulttuuri ja hyvinvointi sekä kunnan elinvoimaisuus ja elinkeinot. Kuva: Jaana KankaanpääKuntavaalien alla on puhuttu enemmän siitä, miksi ei sosiaali- ja terveysasioita kannata enää näissä vaaleissa puhua, kuin siitä, mistä kannattaa puhua.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta toppuuttelee kieltoa, sillä vaikka sote-asiat siirtyvät alkavan valtuustokauden aikana maakunnille, ne ovat ihmisille tärkeitä.
”Kyllähän sotessa on kysymys kuntalaisia koskettavista palveluista ja siitä ollaan tekemässä keskeisiä linjauksia. Siinä mielessä sotestakin on syytä puhua näissä vaaleissa”, Ruostetsaari sanoo.
Mutta vielä tärkeämpää olisi keskustella asioista, jotka kuntiin jäävät eli kouluista, varhaiskasvatuksesta, sivistyksestä, kulttuurista, kaavoituksesta ja elinkeinoista. Kunta päättää jatkossakin esimerkiksi koulujensa sijainnista, yritysten kohtelusta tai liikuntamahdollisuuksista.
”Mutta näissä asioissa ei ole isoja ideologisia eroja. Erot tulevat jyrkimmin esiin sotessa tai aivan paikallisissa hankkeissa, kuten Tampereella tunneleissa ja ratikoissa.”
Ideologisia eroja voi kaivaa esiin suhtautumisessa luokkakokoon tai yrityksiin, mutta niilläkin on kääntöpuolensa, vaikkapa työllistävyys ja veroäyri.
Professori pitää joka tapauksessa äänestämistä tärkeänä, sillä silloin myös valtuusto edustaisi laajasti eri väestöryhmiä niin ammattien, koulutuksen, iän kuin alueidenkin suhteen.
”Niin se on, että eläkeläinen tuntee eläkeläisten asiat ja nuori nuorten asiat. Toisaalta kuntiin jää nuoria koskettavia asioita, kuten koulutusta ja varhaiskasvatusta.”
Niiden luulisi aktivoivan nuoria uurnille, sillä viime kuntavaaleissa kaksi kolmesta alle 25-vuotiaasta jätti äänestämättä. Aktiivisin kuntavaaliäänestäjä on puolestaan ollut 55–69-vuotias, mutta soten vaikutus tämän ryhmän äänestysvilkkauteen on arvoitus.
Äänestääpä ketä tahansa, yksi on selvää: ehdokkaat elitistyvät.
”Valtuutetut ovat keskimäärin parempiosaisia kuin muut kuntalaiset, sillä jo ehdolle asettuvat ovat muita koulutetumpia, heillä on monenlaisia valmiuksia ja he ovat aktiivisia järjestöissä. Osallistuminen kasautuu", Ruostetsaari sanoo.
Kuntavaalit ovat kuitenkin vähemmän elitistiset kuin eduskunta- tai europarlamenttivaalit.
”Etenkin pienemmillä paikkakunnilla ehdokkaat tunnetaan henkilökohtaisesti tai ainakin joku tutun tuttu tuntee hänet. Pidetään myös tärkeänä, että ehdokas tuntee oman kaupunginosansa tai kylänsä ongelmat.”
Äänestysvilkkaus on vähentynyt kuntavaaleissa vuodesta 1980 lähtien. Tutkijan selitys on, että varsinkaan kuntatasolla ei havaita eroja puolueiden välillä ja että järjestötoiminnan ja kuntien luottamustehtävien määrä on pienentynyt.
”Monissa perheissä ei enää ole sellaista henkilöä, joka olisi mukana jossakin luottamustehtävässä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
