Suomen koko vientiteollisuus voi olla ilman sopimusta marraskuussa

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala aloittaa liittonsa työehtosopimusneuvottelut keskiviikkona 16. lokakuuta. Kuva: Kari Salonen / Sanne Katainen

Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto avaavat työehtosopimusneuvottelunsa virallisesti tänään keskiviikkona 16. lokakuuta.

Sekä paperiteollisuuden että kemianteollisuuden työehtosopimukset päättyvät marraskuun lopulla.

Metsäteollisuudessa paras suhdanne on kääntynyt jo laskuun. Stora Enso sulkee paperikoneen Oulussa vaihtaen sen kartonkilinjaksi. Raumalla UPM sulkee paperikoneen.

Paperiliitossa lasketaan tuottavuuden kasvaneen, kun väkeä Suomen-tehtailla on vähennetty ja palkkasummaa painettu alas. Joulu- ja juhannuspyhät tulivat työaikoihin jo vuoden 2005 tes-kierroksella ja nykyiseen tes:iin tehtiin lisäsäätöä kaksi vuotta sitten.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala näkisi parhaaksi, että sopimus syntyy neuvottelupöydässä. Valtakunnansovittelijan toimistoon hän ei liittoineen halua.

Vuoden 2005 tes-neuvotteluissa sopu syntyi vasta valtakunnansovittelijan johdolla – seitsemän viikon työsulun ja koneseisokkien päätteeksi.

Kilpailukykysopimuksessa sovitut 24 lisätyötuntia ilman korvausta hiertävät myös paperiliittolaisia – ja ovat keskeinen solmukohta lähes kaikkien kikyssä mukana olleiden liittojen sopimusneuvotteluissa.

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus toimivat päänavaajina työehtosopimuskierroksella. Myös kemianteollisuuden neuvotteluja käydään parhaillaan. Muut liitot odottavat, syntyykö Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden liiton sopimus ensin, ja asettaisi näin jonkinlaisen yleisen linjan palkankorotuksille.

Jos päänavaajan sopimus viivästyy, marraskuun lopussa voi Suomen koko vientiteollisuus olla ilman sopimusta, mikä aiheuttaa paineen sopia palkoista ja ehdoista. Työntekijäpuolta sopimussolmusta saattaa olla apua, työnantajapuolelle paine saattaa maksaa kalliimpina palkankorotuksina.

Tiettävästi Teknologiateollisuus on pyrkinyt kiirehtimään neuvottelujaan Teollisuusliiton kanssa.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat neuvotelleet jo syyskuusta lähtien seuraavasta työehtosopimuksesta. Liittojen nykyinen tes on katkolla lokakuun lopussa. Jos sopimusta ei sitä ennen synny, liitot siirtyvät sopimuksettomaan tilaan, jossa työrauhavelvoite ei enää päde.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat kumpikin esittäneet vaatimuslistansa. Rahasta ja palkankorotuksista ei vielä ole puhuttu, se tulee aina viimeisenä pöytään.

Kiristyvästä hengestä työmarkkinapöydissä kertoo se, että MT:n tietojen mukaan Teknologiateollisuus on esittänyt Teollisuusliitolle vaateita, jotka liitto tulkitsee palkanalennuksiksi.

Ammattiliitto PRO katkaisi omat neuvottelunsa Teknologiateollisuuden kanssa alkuunsa, ja neuvottelupöytään ei ole palattu. Iltalehden mukaan PRO:n neuvottelijat saivat työnantajalta 16 liuskan mittaisen luettelon heikennyksistä, joita työnantaja olisi neuvotteluissa halunnut ottaa esiin.

MT:n tietojen mukaan rahassa vaateet tarkoittaisivat jopa noin kymmenen prosentin palkanalennusta.

PRO:n ja Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyvät lokakuun lopussa.

Varsinainen vastakkainasettelu nähdään kuitenkin ensi vuoden maaliskuussa, kun terveys- ja sosiaalipalvelualat käyvät tes-neuvottelut Kuntatyönantajat KT:n kanssa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii matalapalkka-aloille teollisuutta korkeammat palkankorotukset. Työajan JHL haluaa palauttaa kikyä edeltävälle tasolle tai reilua korvausta kiky-tunneista.

"Ilmaisen talkootyön aika Suomen työmarkkinoilla on tullut päätökseen", JHL julisti jo syyskuussa.

SuPer ja Tehy haluavat neuvotella uuden pääsopimuksen, joka mahdollistaa hoitoalalle oman sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimuksen.

Fakta: Teollisuusliitto irtisanoi kiky-pöytäkirjan

Teollisuusliittoon nykyisin kuuluvalla Metalliliitolla oli ainoana ammattiliittona vuonna 2016 solmitussa kilpailykysopimuksessa erillispöytäkirja työajan pidennyksestä 24 tunnilla.

SAK:hon kuuluva 200 000 jäsenen Teollisuusliitto sanoi erillispöytäkirjan irti vuosi sitten. Sopimuksen työajan pidennys koskee Teollisuusliiton viiden alan osalta enää vuotta 2019.

Kiky-työajan pidennys ilman erillistä palkankorotusta on lähes kaikilla muilla aloilla sovittu itse työehtosopimukseen, ei erilliseen pöytäkirjaan – ja työntekijäliitoissa lähes kautta linjan siitä halutaan irti. Teollisuusliiton tavoitteena on poistaa 24 tunnin työajan pidennys muiltakin aloiltaan työehtosopimusneuvotteluissa. Teollisuusliitolla on 34 sopimusalaa.

Työnantajaliitot haluavat pitää kiinni kilpailukykyä tuoneista lisätyötunneista.