Ammattikoululaiset jäävät ilman katsomuksellista opetusta – "onko ajatus, etteivät duunarit ole niin ihmisiä?"

Lapsien on tärkeää saada ikätasolleen sopivaa uskonnonopetusta. Kuva: Kari Salonen

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaa, että uskonnolliset kasvattajat, niin oman uskonnon opettajat kuin uskonyhteisöjen sisäiset toimijat, olisivat pedagogisesti päteviä.

”Tätä voidaan vahvistaa”, Kurttila painottaa.

Hänen mielestään oman uskonnon sisällyttäminen opetussuunnitelmaan on viisas ratkaisu, joka ehkäisee ylilyöntejä. Koulujen pätevät uskonnonopettajat ovat ammattikasvattajia ja opetus on laadukasta.

Ongelmana ovat tällä hetkellä suuret uskonnot, joita ei Suomessa opeteta yliopistotasoisesti. Erityisesti Kurttila toivoo käynnistettävän islamin opettajien koulutuksen, mikä loisi luottamusta opetuksen laatuun. Muuten pitkän aikavälin uhkana ovat koraanikoulujen syntyminen ja radikalisoituminen.

"Kouluterveyskyselyssä on käynyt ilmi, että maahanmuuttajataustaiset lapset kokevat muita enemmän koulukiusaamista ja luottavat vanhempiinsa vähemmän. On tärkeää, että koulu ja vanhemmat pystyvät myös uskonasioissa luottamukselliseen ja myönteiseen yhteistyöhön."

Uskonnon opetus on Kurttilan mielestä tärkeää sovittaa lapsen kehitysasteisiin. Pienelle lapselle tärkeää on kehitysasteelle sopiva uskonnollinen sisältö, joka auttaa lasta rakentamaan tervettä itsetuntoa eikä aiheuta pelkoja.

"Esimerkiksi jotkin Raamatun kertomukset ovat käsittämättömän julmia. Lapsen voi olla hyvin vaikeaa ymmärtää niitä ja nähdä niiden vertauskuvallisuus", Kurttila huomauttaa.

Myöhemmin on tärkeää oppia myös muista uskonnoista ja etiikasta ylipäänsä, eikä oman uskonnon opettamista ja elämänkatsomustietoa kannata asettaa vastakkain.

"Molempia tarvitaan", Kurttila painottaa.

Hänen mielestään osa suomalaislapsista jätetään tässä suhteessa heitteille.

"Ammattikoulutukseen suuntautuvat lyödään katsomuksellisen opetuksen suhteen laimin. Vallalla tuntuu olevan sellainen ajatus, että eiväthän duunarit ole niin ihmisiä, että tällaista tarvitsisivat", Kurttila puuskahtaa.

"Ammatilliset opiskelijat kohtaavat lukiolaisia enemmän esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa. Etiikka, ihmisarvo ja identiteetin rakentaminen myös ja katsomuksellisen opetuksen kuuluu kaikille ihmisille."

Koulutuksen puutteen lisäksi lapsen kohtaamisessa voivat muodostua ongelmaksi myös sukupuolirakenteet.

”Uskonnolliset yhteisöt ovat hyvin usein erittäin miehisiä. Miesten rooli on vasta vahvistumassa lastenkasvatuksessa, eikä esimerkiksi miesten tunne­viestintä ole välttämättä erityisen vahvaa”, Kurttila huomauttaa.

Maahanmuuttajapoikien hyvinvointi kouluterveyskyselyn mukaan on tyttöjä heikompaa, Kurttila kertoo. Tyttöjä suojellaan erityisesti muslimiperheissä tarkasti ja he löytävät itselleen paikan myös koulussa poikia helpommin.

Tyttöjen suojelu voi kuitenkin olla voimallista sosiaalista eristämistä. Monille maahanmuuttajataustaisille pojille yhteiskunta on avoimempi, mutta siellä heillä on paljon ongelmia esimerkiksi päihteiden käytössä ja syyllistymisessä rikkeisiin.

"Sukupuolittunut valtajärjestelmä sisältää runsaasti riskejä. Monessa uskonnollisessa yhteisössä on vahva patriarkaalisuus, jossa valtaa käyttävät miehet päättävät muiden jäsenten rooleista ja nuhtelevat ja rankaisevat valta-aseman kyseenalaistamisesta", Kurttila painottaa.

"Jokaisella pitää kuitenkin olla vapaus päättää omasta itsestään."

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei toteudu esimerkiksi silloin, kun poikalapselle tehdään ei-lääketieteellinen ympärileikkaus. Tämäkin uskontoon liittyvä ilmiö on globaali, Kurttila huomauttaa.

"Suomessa voitaisiin alkaa viettää uskontojen päivää, jossa voitaisiin tutustua konkreettisesti muihin uskontoihin ja puhua uskonnonvapaudesta ja sen myönteisistä ja kielteisistä ilmenemismuodoista."

"Voisimme kehittää tässä mallia koko maailmalle. Tälle pohjan luo uskontojenvälisen yhteisymmärryksen viikko, josta YK:n yleiskokous on hyväksynyt päätöslauselman."

Lue lisää:

Lapsiasiavaltuutettu: Lapsen oikeudet on saatava esiin kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä