Puu korvasi turvettaja kaasua kaukolämmössä
Juho Marttinen hakettaa energiapuuta Nurmijärvellä. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoEnergiateollisuus ry:n ennakkotietojen mukaan metsähaketta ja teollisuuden kuorta sekä purua käytettiin kaukolämmön ja sähkön tuotantoon viime vuonna 13 terawattituntia. Vuonna 2012 määrä oli 12,8 terawattituntia.
Kaikkiaan uusiutuvien polttoaineiden käyttö nousi lähes 16 terawattituntiin edellisvuoden runsaasta 14:sta. Metsähakkeen, kuoren ja purun lisäksi uusiutuviin luetaan muun muassa puunjalostusteollisuuden jäteliemet, pelletit sekä yhdyskuntajätteen bio-osuus.
Viime vuosi oli edellisvuotta lämpimämpi ja siksi polttoaineita tarvittiin vähemmän. Vuonna 2013 kokonaiskulutus oli hieman yli 56 terawattituntia, kolmisen terawattituntia edellisvuotta pienempi.
Metsähakkeen, kuoren ja purun osuus nousi kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa viime vuonna 23 prosenttiin edellisvuoden 21,6 prosentista.
Kivihiilen osuus kasvoi runsaan prosenttiyksikön 25,6 prosenttiin. Sen kulutus laski kuitenkin edellisvuodesta 0,1 terawattituntia ja oli 14,4 terawattituntia.
Maakaasu oli edelleen suosituin polttoaine, vaikka sitä käytettiin selvästi aiempaa vähemmän. Maakaasun poltto väheni 14,8 terawattituntiin edellisvuoden 15,2 terawattitunnista.
Asiantuntija Mirja Tiitinen Energiateollisuudesta sanoo, että puulla korvattiin maakaasun lisäksi myös turvetta, josta oli pulaa vuoden 2012 sateisen tuotantokauden vuoksi.
Turpeen hintaa on viime vuosina nostanut myös kohonnut vero. Samoin maakaasu on kallistunut.
Monilla aiemmin kaasua käyttäneillä paikkakunnilla on rakennettu biokattiloita ja siirrytty kaasun sijasta puun polttoon.
Turvetta kului viime vuonna 7,6 terawattituntia, 1,6 terawattituntia edellisvuotta vähemmän. Turpeen osuus kutistui yli kaksi prosenttiyksikköä 13,3 prosenttiin.
Energiapuun korjuumääristä ei ole viime vuodelta vielä tietoja.
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen arvioi, että korjuu painottui päätehakkuille.
”Markkinahakkuiden perusteella voisi päätellä, että energiapuuta korjattiin viime vuonna viitisen prosenttia edellisvuotista enemmän”, Järvinen sanoo.
Pienpuun energiatukea (petu) jaettiin viime vuonna 12 miljoonaa euroa eli jokseenkin saman verran kuin vuonna 2012. Tukea jäi käyttämättä kuusi miljoonaa euroa.
Suomen metsäkeskuksen rahoituspäällikön Aki Hostikan mukaan haketustuen loppuminen vuoden 2013 alussa johti todennäköisesti siihen, että energiapuuta korjattiin entistä enemmän päätehakkuilta eikä ensiharvennuksilta.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
