EU:n aluetukien haku alkaa keväällä
Maaseudun kehittämisvaroista tuetaan muun muassa leader-toimintaa. Oulujärvi Leader -toimintaryhmä tukee esimerkiksi Kivesvaaralla sijaitsevaa matkailuyritys Jättiläisenmaata. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU:n uuden ohjelmakauden aluetukien haku käynnistyy näillä näkymin toukokuun alussa.
Valtioneuvoston on määrä hyväksyä uusi rakennerahasto-ohjelma tämän viikon torstaina. Sen jälkeen se menee vielä EU-komission käsittelyyn.
Katkosta tukien maksussa ei tule, sillä vanha, vuosien 2007–2013 ohjelma pyörii edelleen rinnalla.
”Paikoin saatetaan tehdä vielä rahoituspäätöksiä uusille hankkeille, luultavasti tehdään myös jatkorahoituspäätöksiä”, ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia työ-ja elinkeinoministeriöstä sanoo.
Suurin muutos uudessa ohjelmassa on rahoituksen pieneneminen noin kolmanneksella. Aluekehitysvaroista sovittiin viime vuoden helmikuussa osana EU:n rahoituskehyksiä.
Unionista saatava aluetukipotti pienenee noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa. Myös kansallinen rahoitus supistuu.
Yhteensä aluepolitiikkaan käytetään alkavalla kaudella noin 150 miljoonaa euroa vuodessa vähemmän kuin aikaisemmin.
Selvästi yli puolet rahoituksesta kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Alueen osuus kokonaispotista kasvaa.
Noin kymmenes varoista käytetään valtakunnallisiin teemoihin, joita ei ole korvamerkitty millekään alueelle.
Rakenteellisesti ohjelmakausi eroaa selvästi entisestä. Neljän eri ohjelman tilalla on ainoastaan yksi rakennerahasto-ohjelma. Tukien käsittely keskitetään neljän elykeskuksen vastuulle ja osittain myös maakuntien liitoille.
Aluekehitysrahastosta tuetaan muun muassa uusien yritysten perustamista, innovaatioita ja tutkimustoimintaa, sekä Pohjois- ja Itä-Suomen alueella yritysten saavutettavuuden parantamista. 25 prosenttia rahaston varoista täytyy kohdentaa vähähiilisen talouden tukemiseen.
Sosiaalirahastosta taas tuetaan esimerkiksi nuorten työllistymistä ja kouluttautumista.
Valtakunnallisia hankkeita ovat muun muassa nuorisotakuu sekä osaamis- ja innovaatioverkostojen rakentaminen.
Uutta on myös komission ja jäsenmaiden kesken solmittavat kumppanuussopimukset.
Niiden tarkoitus on sovittaa yhteen eri tukimuotoja ja vähentää rahastojen välistä päällekkäisyyttä. Myös maaseudun kehittämisrahasto on osana kumppanuussopimusta. Maaseudun kehittämisvaroista tuetaan maataloustuotannon lisäksi esimerkiksi maaseudun pienyrityksiä, laajakaistayhteyksiä ja leader-toimintaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
