Keski-Uusimaaalkaa lämmetä hakkeella
Fortumin tänä keväänä Järvenpäähän valmistuva 70 megawatin tehoinen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos alkaa käyttää purua, kuorta ja metsähaketta, joilla korvataan kaasu ja öljy. Laitoksen hinta on 80 miljoonaa euroa.
Kun Keravalla jo toimii Keravan Energian samankokoinen biopolttoainelaitos, siirtyy Keski-Uudenmaan (Tuusula, Järvenpää, Kerava) kaukolämpö 80-prosenttisesti puupolttoaineisiin.
Fortum Heatin johtaja Jouni Haikarainen kertoo, että Metson kerrosleijukattila Järvenpäässä on tehty siten syöpymistä kestäväksi, että siellä pystytään käyttämään metsähaketta lähes täysin. Vanhemmissa laitoksissa, esimerkiksi Joensuussa, täytyy mukana olla enemmän turvetta tai hiiltä.
Järvenpäässä kuluu Haikaraisen mukaan vuodessa haketta 400 gigawattituntia eli 200 000 kiintokuutiota puuta ja Keravalla saman verran.
Puun toimittavat 75 kilometrin säteeltä sahat, metsäteollisuus ja kone- ja hakeyrittäjät. Haikaraisen mukaan laitos kilpailee Keravan kanssa samoista eristä, mutta puuta on riittävästi saatavissa.
Laitoksessa voisi polttaa myös turvetta, mutta sitä ei ole riittävästi lähiseudulla.
Haikaraisen mukaan puupolttoaineen hinta on kilpailukykyinen. ”Hakkeen hinta on kyllä noussut viime vuosina, mutta niin ovat muidenkin polttoaineiden.”
Fortum Heat toimii Joensuun ja Järvenpään lisäksi Espoossa, Nokialla ja Naantalissa. Käytetystä polttoaineesta liki puolet on kivihiiltä, neljännes kaasua ja loput puuta.
Puun osuutta lisää Joensuussa tänä vuonna valmistuva pyrolyysitekniikkaa käyttävä bioöljylaitos, jolla korvataan raskasta polttoöljyä. Sitä kuluu huippu- ja varavoimalaitoksissa.
Haikarainen arvioi, että jos puuta alettaisiin käyttää runsaasti suurissa laitoksissa esimerkiksi Helsingissä tai Turussa, haketta jouduttaisiin tuomaan ulkomailta.
Energiateollisuuden johtaja Jari Kostama arvioi puun käytön kaukolämmön polttoaineena kasvavan tällä vuosikymmenellä runsaasti, jopa tuplaantuvan.
Tuoreimpien vuoden 2011 tilastojen mukaan puun osuus oli kaukolämmössä ja -sähkössä runsaat 20 prosenttia.
Kostama arvioi, että energiapuuta on hakattu viime vuonna runsaasti, mutta tänä vuonna voi tulla vaikeuksia, koska haketustuki loppuu ja nykyinen kemeratuki vaihtuu pienpuutukeen, joka pienenee aiemmasta.
Kaukolämmön hintaa on nostettu useilla paikkakunnilla turvepulan vuoksi.
Koska turpeen verotus kiristyy, molempien kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky on heikkenemässä nykyisillä päätöksillä. Kun turvetta saatiin viime kesänä ylös alle puolet tavoitteesta, monissa laitoksissa poltetaan kivihiiltä sen sijaan.
Kostama arvioi pitemmällä tähtäimellä puun kasvattavan osuuttaan lähinnä turpeen ja öljyn kustannuksella kaukolämmössä.
”Käyttö riippuu eniten suurten voimalaitosten valinnoista. Niitä ovat esimerkiksi Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Pietarsaari, Seinäjoki.”
Kivihiiltä on mahdollisuus käyttää kaikissa laitoksissa.
Uutena tekijänä polttoaineeksi on tulossa nesteytetty maakaasu, jolle Gasum kaavailee EU-tuella isoa varastoa Suomenlahden rannalle.
Kostaman mukaan kaukolämpöverkkoihin tulee kolmisen tuhatta uutta liittyjää vuosittain. ”Vaikka maalämpö onkin kova kilpailija lähinnä omakotitaloissa, kaukolämmön suosio kasvaa kaupungeissa.”
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
