Rikkipesuri tulee30–40 suomalaiseen laivaan

EU:n direktiivi rajoittaa laivojen rikkipäästöjä vuoden 2015 alusta Itämerellä ja Pohjanmerellä. Samat rajoitukset tulevat voimaan myös Pohjois-Amerikassa ja Karibianmerellä.Muualle maailmaan rajoitukset laajenevat vuonna 2020. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomessa on noin sata kauppalaivaa, joita vuoden 2015 alussa voimaan tuleva Itämeren rikkipäästöjä karsiva EU-direktiivi koskee.

30–40 aluksista hankkinee rikkipesurin, arvioi liikenne- ja viestintäministeriö. Muut laivat siirtyvät käyttämään rikitöntä polttoainetta.

Raskas polttoöljy on tällä hetkellä noin kolmanneksen rikitöntä polttoainetta halvempaa. Rikkipesurin asentaminen käytössä olevaan laivaan maksaa noin 1–3 miljoonaa euroa. Investointiin voi saada valtion tukea korkeintaan puolet.

Sellainen on lähtökohta, kun varustamot alkavat laskea, kannattaako alukseen laittaa rikkipesuri vai siirtyäkö käyttämään rikitöntä polttoainetta.

”Varustamot laskevat vaihtoehtoja polttoaineen hinnan ja laivan kulutuksen mukaan. Lisäksi esimerkiksi pestyn rikin käsittelyn kustannukset vaikuttavat”, liikennemarkkinoiden yksikön päällikkö Tero Jokilehto liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Pestyn rikin käsittelyn kustannukset voivat vaihdella paljonkin eri satamissa.

Valtio on varannut viime vuonna 30 miljoonaa euroa tukea rikkipesureiden asennukseen. Jos arvio 30–40 laivasta pätee, pitäisi rahojen riittää. Jos hakemuksia tulee enemmän kuin on rahaa, arvioidaan investoinnin ympäristöhyöty. Enemmän saasteita säästävä hanke saa tuen.

Tukien haku alkoi huhtikuun alussa.

Rikkipesurien tekniikka ei vielä ole valmista. Yhtään toimivaa pesuria ei laivoissa vielä ole.

”Maalla se on perustekniikkaa, joten uskon, että lastentaudeista päästään eroon”, Jokilehto sanoo.

Maalle tekniikka on helppo rakentaa, koska tarjolla on riittävästi tilaa ja energiaa. Jokilehto myöntää, että tekniikan siirtäminen laivoihin on ollut yllättävän hankalaa.

Maailmalla on kahdeksan pesurivalmistajaa. Suomessa sitä kehittää Wärtsilä.

Elinkeinoelämän tutkimuskeskus Etla on laskenut rikkidirektiivin kustannuksiksi varustamoille noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Uusiin laivoihin rikkipesuria ei kannata asentaa. Tavoitteena on, että uusi laivasto kulkee nesteytetyllä maakaasulla eli lng:llä.

”Lng:n rikkipäästöt ovat suurin piirtein nolla ja typen oksidi-päästöt vähenevät ratkaisevasti”, liikenne- ja viestintäministeriön yksikön päällikkö Silja Ruokola sanoo.

Lng on tosin vielä tulevaisuutta, sillä koko infrastruktuuriverkko pitää rakentaa alusta.

EU:n direktiiviehdotuksen vähimmäistavoite Suomessa on kolme satamaa, joista voi tankata lng:tä. Ne ovat Kotka-Hamina, Helsinki ja Turku-Naantali.

Kaikkiin ei tarvitse rakentaa tankkausterminaalia, vaan jakelu voidaan hoitaa säiliöautoilla tai säiliöproomuilla. Lng:llä kuitenkin kulkee jo Viking Linen matkustaja-alus Grace. Se tankataan Tukholmassa.

Lng:n avulla EU pyrkii vähentämään riippuvuutta tuontiöljystä. Vuonna 2020 öljyn tuontikustannuksia pitäisi säästyä 4,2 miljardia euroa.

Kaikki eivät ole sitä mieltä, että lng on tulevaisuuden polttoaine. Itämerellä ja Pohjanmerellä toimiva Stena Line kehittää yhdessä Wärtsilän kanssa metanolilla kulkevia laivoja, kertoo GreenPort-verkkosivusto.

Stena Linen tavoitteena on saada ensimmäinen etanolilaiva liikenteeseen ensi vuonna ja muuntaa 25 laivaa vuoteen 2018 mennessä.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF