Vammaisten arkea leimaavat syrjintä ja asenneongelmat

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselyn mukaan vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää viimeisen vuoden aikana. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia kertoo kokeneensa jonkinlaista syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan.

Vastaajat pitävät Suomen asenneilmapiiriä yleisesti huonona: Vain neljätoista prosenttia piti asenneilmapiiriä hyvänä tai erittäin hyvänä, kun joka toinen piti sitä huonona tai erittäin huonona. Runsaan kolmanneksen mielestä ilmapiiri oli neutraali.

Kovat asenteet ilmenevät syrjinnän lisäksi muun muassa kiusaamisena ja haluttomuutena parantaa vammaisten asemaa esimerkiksi työelämässä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä pitää vammaisten tarinoita surullisena osoituksena huonosta asenneilmapiiristä.

"Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta", hän sanoo.

Verkkokyselyn vastaajat kokevat erityisesti työelämän asenteet vaikeina. Noin 450 vastaajasta liki puolet oli eläkkeellä, vaikka monilla on hyvä koulutus.

"Vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisössä", Pimiä jatkaa.

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan vammattomaan verrattuna silloinkin, kun pätevyys ja taidot ovat samat.

Pimiä pitää yhtenä selvityksen huolestuttavimmista tuloksista, että syrjintäkokemuksista jätetään ilmoittamatta, koska vastaajat eivät usko mitään tapahtuvan.

"Tällä hetkellä vammaiset ihmiset ovat muuttuvan ympäristön ja yhteiskunnan keskellä tilanteessa, jossa he tiedostavat, että heillä on oikeuksia. Isolle osalle on kuitenkin edelleen epäselvää, mitä nämä oikeudet tarkoittavat tai mahdollistavat."

Tutkimus toteaa niin ikään, että vammaisten oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta ongelmallista on oikeuksien toteutuminen arjessa. "Asenteet vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan ovat peräisin osin edellisiltä vuosikymmeniltä", selvityksessä sanotaan.

Selvitys on tehty tämän vuoden kevätkesällä. Verkkokyselyn lisäksi tehtiin kolmisenkymmentä yksilöhaastattelua.