Ravintolaillat enää harvinaista herkkua
Jouni Vihmo
Helposti yli sataan euroon nouseva ravintolailta houkuttelee yhä harvempia. Siksi matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara ry kiertää kiireellä maakunnissa lobbaamassa äänestäjiä ja kansanedustajaehdokkaita.
Viesti on vakava. Suomen keskeistä palvelualaa ei saa päästää romahtamaan. Jonkinlainen takapakki on jo koettukin.
Suomalainen syö kahdessa viikossa keskimäärin kolme ateriaa ulkona. Yleisimmin kyse on lounaasta.
Alkoholista vaivainen kymmenes nautitaan ravintoloissa. Laskusuunta on jatkunut jo vuodesta 1997.
Alkoholinkulutus ei kuitenkaan ole laskenut, joten yhä suurempi osa viinaksista juodaan kotioloissa ja vieläpä haetaan halvemmalla Virosta.
Näin menetetään ravintolamyynnin työllistävä vaikutus ja miljardiluokan verotulot.
”Anniskelumyynti tuottaa kolme kertaa enemmän verotuloja alkoholiannosta kohti kuin alkoholin vähittäismyynti”, Maran ekonomisti Jouni Vihmo muistuttaa.
Lisäksi alkoholin nauttiminen valvotussa ympäristössä vähentää järjestyshäiriöitä.
Maailmantalous ei selitä, miksi ravintoloilla pyyhkii paremmin Ruotsissa kuin meillä.
Viime vuoden tammi-syyskuussa ravintola- ja matkailualan liikevaihto kasvoi Ruotsissa keskimäärin 4 prosenttia, kun se Suomessa laski 2 prosenttia.
Eniten Ruotsissa kasvoi myynti liikenneasemilla. Suomessa niiden liikevaihto tyrehtyi yli 5 prosentilla.
Suomessa heikkeni myös pubien, yökerhojen, henkilöstöravintoloiden ja majoituspalveluiden tilanne.
Maran toimitusjohtaja Timo Lappi tietää epäsuotuisan kehityksen syyn: verotus ja sääntely. Hölläämällä hieman saataisiin palvelut taas kasvuun.
Ankea totuus on, että suomalaisten ostovoima on heikentynyt, eikä ihmisillä ole varaa syödä tai juoda ulkona. Ravintola-ala on menettänyt kilpailukykynsä.
Lapin mukaan Ruotsissa palvelut on saatu kukoistamaan alentamalla työssäkäyvien tuloveroja.
Nuorten työntekijöiden työnantajamaksut puolitettiin runsaaseen 15 prosenttiin. Lisäksi ravintolaruuan arvonlisävero (ALV) alennettiin 12 prosenttiin.
”Näiden toimenpiteiden seurauksena matkailu- ja ravintola-alalle syntyi vuosina 2006–2014 noin 52 000 uutta työpaikkaa”, Lappi huomauttaa.
Suomessa ravintola- ja ateriapalveluiden ALV on 14 prosenttia. Se on EU:n korkeimpia.
Seuraava alennus pitäisi Lapin mielestä kuitenkin saada alkoholiin. Ravintolassa anniskellun alkoholin arvonlisävero on yhä 24 prosenttia.
Jos mitään ei tehdä, ravintolamyynti jatkaa laskuaan ja menetetään taas kymmeniä miljoonia euroja verotuloja.
Yritysten edustuskulujen verovähennysoikeutta on veivattu edestakaisin.
Ensin oikeus poistettiin, mutta kun päätöksen tuhoisat vaikutukset ravintola- ja matkailualalle ilmenivät, palautettiin verovähennysoikeus 50-prosenttisesti.
Timo Lapin mielestä oikeuden saisi palauttaa kokonaan.
”Täysimääräisyys kasvattaisi niin paljon mara-palvelujen kysyntää ja sitä kautta ansiotulo-, arvonlisävero- ja valmisteverotuottoja, että niiden kasvu rahoittaisi verovähennysoikeuden nostamisen täysin”, hän laskeskelee.
Hyöty kohdistuisi erityisesti kotimaiseen työhön ja ruokaan.
Lapin mukaan matkailu- ja ravintola-alalle voisi oikeilla toimilla syntyä 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Se edellyttää kuitenkin suomalaisten ostovoiman elvyttämistä tulevalla vaalikaudella.
”Ansiotulojen verotusta tulisi alentaa 3–4 miljardilla eurolla”, Lappi toteaa.
Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi katsoo, että nykyinen sääntely luo Suomeen ankean ilmapiirin. Hänen mielestään keskeistä olisi siivota alkoholilaista niin kansalaisten kuin yrittäjienkin elämää hankaloittavia koukeroita.
Muun muassa tapahtumiin on erittäin monimutkaista järjestää anniskelulupia, puhumattakaan ravintoloiden aukioloaikojen jatkoajoista.
Timo Lappi on huomannut ilokseen, että puolueista ainakin vihreiden ohjelmaan on sisällytetty ravintolapalvelujen toiminnan elvyttäminen. Samoin keskusta väläyttelee, että talkoisiin voitaisiin käyttää jopa veronalennuksia.
Kallis maa ei kiehdo, joten vaakakupissa on myös Suomen kilpailukyky kansainvälisessä matkailussa.
Matkailuala on yksi vauhdikkaimmin kasvavista aloista. Vuonna 2030 maailmassa arvioidaan tehtävän jo 1,8 miljardia ulkomaanmatkaa.
Suomen kannattaisi kaapata turistivirrasta huomattavasti suurempi osuus kuin nykyiset 0,7 prosenttia.
Katja Lamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
