Sote-menoissa voi säästää yli miljardi euroa jo nyt
Sote-palveluissa muhii jopa 1,1 miljardin euron eli 4,8 prosentin säästömahdollisuus jo ennen suurta hallintouudistusta, ilmenee Sitran selvityksestä.
Kunnissa asukaskohtainen säästömahdollisuus olisi 168 euroa.
Kuntamaiseman laskelmien pohjana ovat 70 kunnan tiedot.
Säästöpotti syntyisi siitä, jos kukin kunta tuottaisi palvelunsa edes maan keskiarvon mukaisin kustannuksin. Nyt samassa kunnassa palveluita saatetaan tuottaa hyvin eri tavoin: yhtä kalliisti ja toista tehokkaasti.
Vertailu on vaikeaa, koska kuluja kirjataan kunnissa eri tavoin ja moni vaiva tarvitsee useita palveluita. Sitra katsoisikin palveluita 15 eri pakettina, jolloin kustannusvertailu helpottuisi.
Palvelupaketeittain katsottuna valtakunnallisesti tehottomimpia ovat vanhusten hoito ja hoiva sekä erikoissairaanhoito ja tehokkainta suun terveydenhoito.
Yksittäiseksi kustannussyöpöksi on hiipinyt asuminen: kunnat tarjoavat ja ostavat esimerkiksi mielenterveyspotilaille kuntouttavaa palveluasumista, mutta kalliista hinnasta huolimatta kuntoutusta ei saa.
Samasta syystä myöskään vanhusten laitoshoidon purkaminen ei tuo aina säästöjä. Palveluasuminen on kallista ja jokaisesta hoitotoimesta laskutetaan erikseen.
Vaikka Sitran mukaan säästämisessä on kysymys lopulta oikeasta johtamisesta, sote-uudistusta tarvitaan yhä rakenteiden uudistamiseen.
Tulevalta pääministeriltä näyttävä Juha Sipilä (kesk.) aikoo jatkaa sote-uudistusta parlamentaarisesti ja 19 alueen mallilla (MT 27.3.)
Palveluiden tarvetta ja kustannuksia arvioidaan ja vertaillaan erilaisin indeksein. Niiden sisältö kuitenkin vaihtelee ja vaikuttaa lopputulokseen.
Kuntamaiseman mukaan parhaiten eli 72 prosentin tarkkuudella asukaskohtaisia sote-menoja selittää Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vastaava yltää vain 52 prosenttiin, mutta silti sitä on käytetty pohjana esimerkiksi kuntien valtionosuuslaskelmissa.
Indeksien valintaa voi siis käyttää politiikanteon välineenä.
”Jos sote-ohjausta tehdään oikein, sitä ei voi tehdä indekseillä”, Sitran ja Kuntamaiseman asiantuntija Eero Vaissi sanoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
