Politiikan tutkijat: Keskusta vuotaa eniten perussuomalaisiin – myös SDP ja kokoomus imuroivat kannatusta
Rauli Mickelsson arvioi, että keskustan on mahdollista uudistua ja nostaa kannatustaan syksyllä tapahtuvan puheenjohtajavaihdoksen myötä.
Alavireisestä kannatuksesta kärsivä keskusta valitsee uuden puheenjohtajan syyskuussa ylimääräisessä puoluekokouksessaan Kouvolassa. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen ovat ilmoittautuneet mukaan kilpaan. Kuva: Roni RekomaaTurun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä valtio-opin dosentti Rauli Mickelsson arvioivat, että rajusti kannatustaan kadottanut keskusta vuotaa ennen kaikkea perussuomalaisiin.
"Ensimmäinen havaintoni viime kevään eduskuntavaaleista on, että perussuomalaiset onnistuivat tekemään jo kolmannen kerran peräkkäin kovan vaalituloksen. Vähän se muistuttaa vuoden 2011 ensimmäistä jytkyä, joka yhdistyi silloinkin keskustan historiallisen huonoon tulokseen", Jokisipilä arvioi.
"Sipilän hallitus toteutti kovaa talouskuripolitiikkaa, jonka monet perinteistä alkiolaista keskustalaisuutta kannattaneet kokivat liian oikeistolaiseksi ja kokoomushenkiseksi. Todennäköisesti perussuomalaiset onnistuivat puhuttelemaan maakunnissa ja maaseudulla", Jokisipilä sanoo.
Mickelsson uskoo, että perussuomalaiset puhutteli eduskuntavaaleissa parhaiten konservatiivisia äänestäjäryhmiä.
"Ilmastokeskustelu nousi eduskuntavaaleissa näkyvästi esiin. Konservatiivisemmat ihmiset eivät välttämättä ole valmiita muuttamaan elämäntapaansa ilmastoasioiden takia, ja perussuomalaiset onnistuivat puhuttelemaan heitä. Keskusta oli koko ilmastokeskustelussa sangen näkymätön."
Mickelsson huomauttaa myös, että useissa valtioissa populistit ovat nostaneet kannatustaan väestöltään ja elinkeinorakenteeltaan taantuvilla alueilla.
"Ne ovat alueita, joilla keskustalla on perinteisesti ollut vahvaa kannatusta. Nyt samat äänet kuitenkin liikkuivat perussuomalaisille."
Mickelssonin mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen epäsuosio osui erityisen rajusti keskustaan.
"Sipilän hallitus ei päässyt maaliin juuri missään. Sote-uudistus jäi kesken. Toisaalta sitten tehtiin epäsuosittuja ratkaisuja, kuten aktiivimalli."
Myös Jokisipilä arvelee, että Sipilästä ja tämän harjoittamasta politiikasta muodostui taakka puolueelle.
"Sipilän kaudella köyhän asia ja alkiolaisuus ovat olleet keskustan politiikassa lapsipuolen asemassa."
Heinäkuun puolivälissä Porin SuomiAreenassa julkistettiin Åbo Akademin ja Suomen kansallisen vaalikonsortion tekemät eduskuntavaalitutkimukset.
Molemmissa tutkimuksissa käy ilmi, että perussuomalaisten lisäksi muutkin puolueet imuroivat kannatusta murskatappion kärsineeltä keskustalta.
Kansallisen vaalikonsortion tutkimuksesta selviää, että keskusta menetti kevään eduskuntavaaleissa eniten äänestäjiään perussuomalaisille. Seuraavaksi eniten ääniä keskustalta veivät SDP ja kokoomus.
Markku Jokisipilän mukaan keskusta on syvässä kriisissä.
"En vielä suostu soittamaan keskustalle kuolinkelloja, sillä puolueelle on ennustettu auringonlaskua jo 1970-luvulta lähtien. Ne ennusteet ovat tähän mennessä aina osoittautuneet ennenaikaisiksi", hän pohtii.
"Mutta on kannatus nyt niin alhaalla, että jonkinlaisella vedenjakajalla ollaan."
Jokisipilä katsoo, että keskustan täytyisi parantaa kannatustaan kahdella eri rintamalla.
"Ensinnäkin perinteisten kannattajaryhmien luottamus olisi kyettävä palauttamaan maakunnissa ja maaseudulla. Toisaalta isoissa asutuskeskuksissa läpilyöminen edes keskikokoiseksi puolueeksi on edelleen kesken."
Rauli Mickelsson arvioi, että keskustan on mahdollista uudistua ja nostaa kannatustaan syksyllä tapahtuvan puheenjohtajavaihdoksen myötä.
"Puolueen on valittava karismaattinen puheenjohtaja ja muut keskeiset johtohenkilöt, otettava uudet viestintäkanavat haltuun sekä ennen kaikkea tarjottava omaleimainen ja uskottava poliittinen vaihtoehto", Mickelsson painottaa.
Keskustalle valitaan uusi puheenjohtaja ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa syyskuun 7. päivänä.
Ehdolle ovat tähän mennessä asettuneet puolustusministeri Antti Kaikkonen Tuusulasta, elinkeinoministeri Katri Kulmuni Torniosta ja marjanviljelijä Jari Tasanen Hartolasta.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Hilkka Kemppi Asikkalasta on kertonut harkitsevansa pyrkimistä keskustan puheenjohtajaksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
