Rautakaivos toisi Kolariin 300–400 työpaikkaa, mutta hankkeen vastustus on kovaa

Kunnanjohtaja Antti Määttä toivoo, että Kolariin mahtuu sekä matkailu että kaivostoiminta. 

Hannukaisen vanhalle kaivosalueelle suunniteltu rauta-, kulta- ja kuparikaivos toisi Kolariin 300 suoraa työpaikkaa ja epäsuorat päälle.

Matkailuala vastustaa Ylläkseltä lähimmillään noin kymmenen kilometrin päähän tulevaa avolouhosta rankasti. Kunta toivoo, että molemmat mahtuisivat kasvamaan alueella.

Kolarilaisveljesten Markku ja Pertti Tapojärven omistama Tapojärvi Oy osti kaivosoikeudet sen jälkeen, kun kanadalaisen Northland Resourcesin ruotsalainen tytäryhtiö meni rahoitusvaikeuksien vuoksi konkurssiin vuonna 2014.

Kaivos on luvitusvaiheessa. Kesken ovat muun muassa ympäristölupa ja kunnan kaavoitus.

Yhtiö on saanut kaivospiiriluvan, mutta siitä valitettiin ja odotettavissa on lisää valituksia.

”Kaivoksen avaamispäätös tulisi aikaisintaan vuonna 2020. Tuotanto alkaisi 2022”, Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaa kertoo.

Kaivos on avolouhos, jota vastustetaan sen ympäristövaikutusten vuoksi. Eniten pelätään vaikutuksia vesiin, mutta myös pölyä ja melua.

”Teemme kaikkemme, ettei ongelmia tulisi”, Koivumaa vakuuttaa.

”Meillä on koeteltua teknologiaa käytössämme ja vedet puhdistetaan mahdollisimman tarkasti sekä kierrätetään. Murskaamo rakennetaan maan alle, mikä vähentää ratkaisevasti pölyä ja melua.”

Vesi- ja ympäristöpuolen diplomi-insinööri Koivumaa on Kolarista kotoisin ja aiemmin työskennellyt konsulttina ja vetämässä Hannukaisen ympäristövaikutusten arviointia, joten hän uskoo olevansa pätevä asiantuntija kaivoksen ympäristö- ja vesiasioissa.

Murske kuljetetaan Hannukaisen louhokselta kahdeksan kilometriä pitkällä hihnalla kaivoksen eteläosaan Rautuvaaraan, jonne tulee rikastamo.

Kaivoksen kupari ja kulta vaahdotetaan kemiallisesti, minkä hankkeen vastustajat pelkäävät lisäävän raskasmetalleja veteen. Koivumaan mukaan nekin pystytään puhdistamaan.

Kaivoshanketta on arvosteltu vaahdotuksesta tulevan ksantaattipitoisuuden aliarvioimisesta. Yhtiön mukaan ksantaatilla ei ole vaikutusta vesiin näillä pitoisuuksilla.

Vedet johdetaan putkea pitkin lounaaseen Muonionjokeen.

”Esimerkiksi taimenille on oleellista kutuaikana, ettei vesi ole sameaa. Kaivoksen vaikutusta ei pysty joessa silmin havaitsemaan.”

Louhoksen eteläosaan rakennetaan kolme kilometriä pitkä suojavalli, joka suojaa kaivosta Hannukaisen kylään päin.

”Louhos maastoutuu erittäin hyvin alaville paikoille. Ylläkselle ja Äkäslompoloon päin louhoksen edessä on ensin Kuervaara ja sitten Kuertunturi. Louhosta on vaikea nähdä mistään päin paitsi aivan vierestä.”

Eniten kaivospölyä tulee kuljetusreiteiltä, ei räjäytyksistä tai murskauksesta. Koivumaan mukaan Ylläksen reiteillä lumessa pölyä ei näy, pölyntorjuntaan on paljon mahdollisuuksia.”

Kolarin 3  850 kuntalaisten arvioidaan olevan suurimmaksi osaksi vahvasti Hannukaisen kaivoksen rakentamisen puolella.

Vuoden 2016 kunnallisvaaleissa 21-jäseniseen valtuustoon valittiin neljä kaivosta vastustavaa Meän Kolari -liikkeen jäsentä. Muuten paikat jakautuvat näin: keskusta 9, vasemmistoliitto 7, SDP 1.

Kolarin kunnanjohtaja ­ Antti Määttä kertoo, että kunnan tavoitteena on saada 500 uutta työpaikkaa vuonna 2025. Se voi tarkoittaa, että kaivos rakennetaan ja myös matkailun työpaikat lisääntyvät.

Hän painottaa sitä, että kaivos tulee rakentaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti siten, että ympäristöhaittoja ei juuri tule. ”Ympäristövaikutukset ovat hallittavissa”, Määttä uskoo.

Paljon on tietysti asiantuntijoiden eli ympäristöviranomaisten ympäristöluvan varassa.

Määttä ja kuntalaiset ovat käyneet katsomassa Ruotsissa Aitikissa avokaivoksen vaikutuksia. Siellä vaikutukset olivat Määtän mukaan suhteellisen hyvin hallinnassa, esimerkiksi merkittävää pölyhaittaa ei ollut.

Kaivosta koskeva kunnan asemakaavan nähtävilläoloaika loppui toukokuun alussa. Määtän mukaan palaute arvioidaan, ja jos isoja muutoksia joudutaan tekemään, kaava laitetaan uudestaan nähtäville. Se pidentää kaavoituksen aikataulua vuoden verran.

Määttä myöntää, ettei kaivos paranna matkailuyritysten asemaa. Kysymys on kuitenkin osaksi mielikuvista ja hyvällä vuorovaikutuksella ja oikealla viestinnällä päästään pitkälle.