Hyvä lypsylehmä tehdään vasikkaiässä

Vasikoiden karsinan on oltava tilava, kiinteäpohjainen ja hyvin puhdistettu ja kuivitettu, Maija Kekäläinen kirjoittaa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Edellytykset hyväksi ja kestäväksi lypsylehmäksi luodaan vasikan ensimmäisinä elinpäivinä ja -kuukausina. Nuorkarjan kasvatuksella, ruokinnalla, kohtelulla ja olosuhteilla on suuri merkitys ensikon maidontuotantoon sekä myöhempään lehmän kestävyyteen maidontuottajana.

Pohjois-Savon alueen maitotiloilta saatujen tulosten perusteella ensikoiden maitotuotos oli vuodessa keskimäärin 8 933 kiloa, kun ternimaidon saanti oli varmistettu heti vasikan syntymän jälkeen.

Sitä vastoin, jos vasikka sai ternimaitoa myöhemmin kuin neljän tunnin kuluttua, ensikoiden maidontuotos oli keskimäärin 7 846 kiloa vuodessa.

Lisäksi havaittiin, että ensikoiden maidontuotos oli noin 200 kiloa korkeampi, jos vasikkaa oli juotettu koko juottokausi tuttisangolla verrattuna siihen, että vasikka siirrettiin tuttisankojuotolta automaatille viikon ikäisenä.

Myös väkirehuannoksen määrällä vasikan vieroitushetkellä oli näiden tulosten mukaan vaikutusta ensikkokauden maidontuotokseen. Parhaiten tuottivat ensikot, jotka saivat väkirehua vapaasti automaatista tai ruokintapöydältä.

Jos vasikan väkirehuannos oli vähintään 1,5 kiloa vieroitushetkellä, maidontuotos ensikkokaudella oli lähes 300 kiloa parempi kuin ensikoiden, joilla väkirehuannoksen määrä oli yksi kilo tai tämän alle.

Väkirehuruokinta edistää vasikoilla pötsinukan kasvua ja kehitystä, joten väkirehuruokinnan aloittamisajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota. Väki- ja karkearehujen antaminen vasikalle voidaan aloittaa jo ensimmäisellä viikolla esimerkiksi myslillä tai vasikan ykkösrehulla.

Lisäksi muilla vasikoiden ja hiehojen hoitotoimenpiteillä ja olosuhteilla, kuten karsinakoolla, veden saannilla ja laidunnuksella, oli suuri merkitys ensikoiden maidontuotantoon.

Vasikoiden karsinan on oltava tilava, kiinteäpohjainen ja hyvin puhdistettu ja kuivitettu. Riittävän tilavassa karsinassa vasikat makaavat enemmän.Lepo puolestaan vaikuttaa vasikoiden kasvuun, syöntiin, terveyteen ja virkeyteen sekä myöhemmin tuotosominaisuuksiin.

Nuorille eläimille liikunta tekee hyvää. Se vahvistaa lihaksistoa ja lajinmukaista käyttäytymistä. Erityisesti liikunta kehittää selkä- ja lantionlihaksistoa ja edesauttaa jalkojen terveyttä.

Laidunnuksen tärkeys eläinten hyvinvoinnille ja sitä kautta maidontuotokseen on asia, johon jokaisella maidontuotantotilalla kannattaa kiinnittää huomiota entistä enemmän.

Vasikoiden ja hiehojen kasvua tulee seurata. Mikäli hiehoa ei kasvateta sen perimän määrittelemään kokoon kasvukaudella, se ottaa kasvun kiinni tuotantokaudellaan. Siitä seuraa ensikkovuoden alhaisempi maidontuotos.

Liian pieni ensikko ei pysty syömään maidontuotantoon nähden tarpeellista säilörehumäärää ja laihtuu. Energianpuutos saattaa johtaa myöhemmin myös tiinehtymisongelmiin.

Vasikoiden ja hiehojen hoidossa on usein piintyneitäkin käytäntöjä, joista poikkeaminen parempaan suuntaan parantaisi eläinten oloa ja terveyttä sekä edesauttaisi parempaan maidontuotokseen ja varhaisemman siemennysajankohdan saavuttamista.

Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää vasikoiden ternimaidon saannin varmistukseen, juomaveden saantiin, väkirehun antamisen aloittamisajankohtaan, karsinakokoon ja karsinaolosuhteisiin sekä laidunnukseen.

Maija Kekäläinen

maitotilaneuvoja

Pro Agria Pohjois-Savo

Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Aikuisena agrologiksi -hanke

(elykeskus/ESR)

Avaa artikkelin PDF