Suomalaisia muutti Ruotsiinjo 1580-luvulla
Talomuseo Glimsissä Espoossa on esillä metsäsuomalaisten rakennusperinteestä ja elämästä Ruotsin ja Norjan metsien savutuvissa kertova näyttely.
Metsäsuomalaisiksi kutsutaan suomalaisia, jotka muuttivat 1580-luvulta alkaen lähinnä Savosta Ruotsin ja Norjan havumetsävyöhykkeelle.
1600-luvun puoliväliin mennessä Ruotsiin muutti arviolta 13 000 suomalaista, jotka kaskesivat peltonsa ja rakensivat tupansa erilleen paikallisten asukkaiden kylistä. Heidän asuinalueitaan alettiin kutsua suomalaismetsiksi.
1800-luvun alussa metsäsuomalaisia arvioitiin olevan noin 40 000, mutta vähitellen he sulautuivat valtaväestöön.
Syrjäisillä alueilla ruotsalaismetsissä savolainen kulttuuri, perinteet ja suomen kieli säilyivät 1960-luvulle saakka, jolloin viimeiset suomen kieltä puhuneet kuolivat. Metsäsuomalaisten rakennuksia ja suomenkielisiä paikannimiä on vielä jäljellä.
Monet suomalaiset kielen- ja kulttuurintutkijat, kuten K.A. Gottlund, matkasivat 1800-luvun alusta lähtien Keski-Skandinavian metsiin etsimään alkuperäistä suomalaisuutta. Glimsissä on esillä runsaasti kuvia useista kuuluisista savutuvista, joissa suomalaistutkijat vierailivat.
Metsäsuomalaisuuden ja kansanomaisen rakennusperinteen tutkimus ei kuitenkaan ole vain menneisyyttä vaan elävää nykypäivää. Vuonna 2001 ruotsalaistutkimus todisti savutupien energiatehokkuuden olleen huippuluokkaa.
Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian osasto ja Kalevalatalosäätiö puolestaan järjestivät savutupien ja muiden metsäsuomalaisrakennusten dokumentointileirejä vuosina 2005–2007. Arkkitehtuuriosaston rakennuspiirroksia on myös nyt esillä.
Espoon kaupunginmuseon kokoelmista poimitut työkalut puolestaan kertovat elämän edellytyksistä ja välttämättömistä taidoista. Näyttelyssä on esillä myös kopiot savutuvan uunista ja katosta.
MT
Metsäsuomalaisten tarina 24.2.2013 asti talomuseo Glims, Glimsintie 1, Espoo. Avoinna
syys–huhtikuu ti–pe klo 10–16,
su klo 11–16. Metsäsuomalaisten tarina -yleisöopastuksia
sunnuntaisin 28.10. ja 25.11.
sekä 27.1. ja 24.2.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
