Puolustusvoimain komentaja: Ukrainassa voi olla edessä pitkä kulutussota – Orpo ja Halla-aho painottivat, että länsi ei saa kyllästyä sotaan eikä Venäjän tule antaa voittaa

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Björn Fägersten (vas.), Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz Kultaranta-keskusteluiden paneelissa Naantalissa. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoo, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet hyvin pienelle alueelle.

”Venäjä on saanut hidasta edistystä erittäin massiivisella tulenkäytöllä, mutta merkkejä siitä, että Ukrainan puolustus olisi murtumassa, ei ole näkyvissä”, hän sanoi Kultarannan keskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta.

Paneeliin osallistuvat Kivisen lisäksi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho (ps.), puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok.) sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Kivisen mukaan sotilaallista voittoa ei ole lähiaikoina nähtävissä kummallekaan osapuolelle, kuten ei myöskään neuvotteluhalukkuutta. Sota siis jatkunee kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku.

”Jossain vaiheessa se päättyy. Silloin se, missä ollaan, varmaan määrittää jatkon. Palataanko esimerkiksi vuodesta 2014 lähtien käynnissä olevaan matalan intensiteetin sotaan?”

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho sanoi, että Venäjälle voi kelvata suunnitelmaksi Ukrainan pitäminen jatkuvassa kriisitilassa.

”Venäjä voi luottaa siihen, ihan perustellusti historian valossa, että muu maailma kyllästyy tilanteeseen. Länsimaissa syntyy painetta ryhtyä normalisoimaan suhteita Venäjän kanssa. Tämäkin voi olla Venäjän tavoite.”

”Venäjällä on ymmärtääkseni varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, toisin kuin Ukrainalla”, hän lisäsi.

Halla-ahon mukaan sillä on vaikutusta, jos Venäjä voittaa sodan. Siksi Ukrainaa on tuettava.

”Meidän tulee olla luomatta kannusteita Venäjälle ryhtyä tällaisiin operaatioihin tulevaisuudessa”, hän sanoi.

”Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan”, hän lisäsi myöhemmin keskustelussa.

Puolustusvaliokuntaa johtava Orpo sanoi, että Ukrainan on voitettava sota ja lännen on sitä tuettava.

Tutkija Forsberg arvioi, että pitkittynyt konflikti on uusi normaali. Luvassa voi kuitenkin olla kylmän sodan aikainen asetelma, jossa sota ei välttämättä ole nopeasti ohi.

Kivisen mukaan Venäjän ei olisi nyt järkevää avata toista sotilaallista linjaa, koska se on kiinni Ukrainassa. Laajemman eskalaation riski on silti olemassa.

”Länsi tämän tiedostaa ja pitää omat toimensa siinä rajoissa, että ainakaan länsi ei ole syy laajenemiseen”, hän sanoi.

Laajenemisen todennäköisyys tässä tilanteessa on pieni, vaikka mitään ei voida varmasti ennustaa, Kivinen arvioi.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan on kutsuttu noin sata keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta. Sunnuntaina tapahtumaan osallistui Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka kommentoi muun muassa Turkin vastustusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin.

Stoltenberg painotti, että Turkin huolia on kuunneltava ja puhui Turkista muutenkin myönteiseen sävyyn. Turkki on syyttänyt Ruotsia ja Suomea "terrorismin tukemisesta" ja vastustanut siksi niiden Nato-jäsenyyttä.

Yhtenä merkkinä lepyttelevästä viestistä Turkin suuntaan voi nähdä sen, että niin Stoltenberg kuin presidentti Sauli Niinistö puhuivat Turkista englanniksi Türkiyena, ei enää Turkeyna. Turkki on vaatinut, että maasta käytetään jatkossa myös kansainvälisesti kyseistä nimeä, koska se pitää englanniksi kalkkunaan viittaavaa Turkey-sanaa halventavana.

”Meidän pitää muistaa puhua Türkiyesta”, Niinistö mainitsi erikseen eilen.

Niinistö kuitenkin sanoi myös pitävänsä yllättävänä, että Turkki on nostanut nimenomaan Suomen esille terrorismihuolissaan. Niinistön mukaan Suomen terrorismin vastainen politiikka ei juuri eroa muista Naton jäsenistä.