Tilinpäätös paljastaa kunnan kunnon
Jokainen kunta kuuluu johonkin erikoissairaanhoidon järjestävään kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin. Kouvola esimerkiksi kuuluu Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään Careaan, jonka keskussairaala on Kotkassa. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoKuntavaalien alla voi käydä mielessä, että oman kunnan talouden tilanne on hyvä tai huono ihan sen mukaan, kuka ehdokkaista siitä kertoo.
Poliitikkojen puheiden sijaan kannattaa tarkastella kovia faktoja. Yleiskuva oman kunnan taloudesta on helppo selvittää, kun tarkastaa muutaman tärkeän tunnusluvun.
Tarvittavat tiedot löytyvät yhdestä asiakirjasta, tilinpäätöksestä. Sitä hieman selaamalla löytää taulukon, tuloslaskelman, jossa tärkeät luvut ovat.
Kuntaliiton apulaisjohtajan Reijo Vuorennon mukaan ensin kannattaa vertailla tuloslaskelman kahta lukua, vuosikatetta ja poistoja.
Vaikeita käsitteitä ei tarvitse säikähtää. Yksinkertaistaen tilanne on hyvä, jos luvut ovat vähintään saman suuruiset. Huonompi juttu on, jos vuosikatteessa on pienempi luku kuin poistoissa.
Luvut kertovat, riittävätkö kunnan tulot infrastruktuurin, eli rakennusten ja teiden, ylläpidon kustannuksiin.
Jos vuosikate on pienempi kuin poistot, se tarkoittaa, että kunnossapitoon otetaan velkaa tai infrastruktuuri rapautuu.
Tilinpäätökset löytyvät usein kuntien verkkosivuilta. Testataan. Valitsen kaksi kuntaa eri puolilta Suomea: Kouvolan ja Punkalaitumen.
Kouvolan kaupungin tilinpäätös ja tuloslaskelma vuodelta 2011 löytyvät nopeasti muutamalla klikkauksella.
Kouvolassa poistot olivat viime vuonna melkein kaksi miljoonaa vuosikatetta suuremmat, eli velkaa tuli lisää.
Toinen tärkeä tunnusluku on velan määrä asukasta kohden.
”Jos asukasta kohden on velkaa 3 500–4 000 euroa, kannattaa huolestua”, Vuorento sanoo.
Kuntakohtaiset erot ovat suuret. Esimerkiksi Vantaalla velkaa on noin 5 000 euroa asukasta kohden, mutta kasvukeskus kestää sen.
”Sielläkin kasvukivut ovat kovat”, Vuorento tuumaa.
Myös Punkalaitumen tilinpäätös löytyy helposti.
Velan määrää asukasta kohden ei kuitenkaan ole merkattu tuloslaskelmaan, joten se täytyy etsiä erikseen. Lopulta löytyy erinomainen luku: velkaa on vain 684 euroa asukasta kohden. Kouvolassa velkaa on 1 505 euroa asukasta kohden.
Lopuksi kannattaa vielä tarkistaa tuloslaskelman alin luku, tilikauden ylijäämä. Luku kertoo, onko rahaa lopulta kulunut enemmän vai vähemmän kuin on ollut tuloja.
Tilikauden alijäämäksi jää Kouvolassa lopulta 1,7 miljoonaa euroa. Punkalaitumella takkiin tuli vuonna 2011 reilut 300 000 euroa.
Esimerkkikunnissa taloustilanne on kohtalainen. Tulot eivät aivan kata menoja, mutta toistaiseksi velkaantuminen on pysynyt kurissa. Aikaisempien vuosien ylijäämällä on onnistuttu kuittaamaan viime vuoden tappiot.
Talousluvut eivät kuitenkaan kerro kovin paljon siitä onko kunnalla varaa tuottaa laadukkaita palveluita.
Kunnan tulos saadaan näyttämään hyvältä, jos karsitaan kaikki vapaaehtoinen toiminta pois ja nipistetään pakolliset menot minimiin.
Palveluiden tasosta ei taloustietojen perusteella voi oikein tehdä tulkintoja, Vuorento kertoo.
”Laadusta kertovaa hyvinvointikirjanpitoa kehitellään. Mutta vielä se on tulevaisuutta.”
Kunnan talouden nyrkkisääntö on, että yksi neljäsosa rahoista kuluu sosiaalipalveluihin, toinen terveydenhoitoon ja kolmas opetukseen. Kaikkeen muuhun jää jäljelle neljäsosa.
Yhteensä kaikkien Suomen kuntien ja kuntayhtymien menot olivat viime vuonna noin 42,1 miljardia euroa. Siitä 37 prosenttia, eli 15,6 miljardia euroa, käytettiin palkkoihin.
Toiseksi suurin menoerä ovat erilaiset palvelut. Niihin paloi rahaa 8,8 miljardia euroa. Yleisesti ottaen palvelujen ostot ovat kasvaneet viime vuosina.
”Vuonna 2006 palvelujen osuus menoista oli 16 prosenttia. Siitä se on tasaisesti kasvanut”, erityisasiantuntija Heikki Pukki Kuntaliitosta kertoo.
Kunnat ovat hyvin erilaisia, joten yhteen tiettyyn kuntaan keskiarvoja ei kannata verrata.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
