Tutkimus löysi uuden syyn kaupparyhmien vahvaan asemaan: Vallan siemen kylvettiin jo 1930-luvulla

Suomalaisista osuuskaupoista teki Komulaisen mukaan kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahvoja yleinen osuustoimintainnostus, omat liikkeenjohdolliset toimet ja jakautuminen kahteen kilpailevaan keskusliikkeeseen, SOK:hon ja OTK:hon. Kuva: Venla Tirkkonen

Tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kotimaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen siemen kylvettiin jo 1930-luvulla.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan keskittymisen syistä on aikojen saatossa esitetty erilaisia arvailuja. Ilmiötä on selitetty muun muassa sillä, että kylmyys pakottaa asioimaan vain yhdessä kaupassa, autoiluinnostuksella sekä suomalaisten pyrkimyksellä ostaa aina halvinta. Toisaalta selitykseksi on tarjottu jopa naisten tasa-arvoista asemaa, kun useimmat suomalaiset naiset käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kierrellä leipomoissa tai lihakaupoissa.

Yleisesti päivittäistavarakaupan keskittymistä on pidetty 1960- ja 1970-lukujen ilmiönä. Väittelijä Anitra Komulaisen mukaan päivittäistavarakauppa keskittyi jo vuoteen 1938 mennessä.

"Suurimpana syynä olivat nopeasti ja vahvasti markkinoille tulleet SOK:n ja sen kilpailijaksi syntyneen OTK:n eli Osuustukkukaupan osuuskaupat. Ne pakottivat myös yksityiset tukku- ja vähittäiskauppiaat perustamaan omia kaupallisia keskusliikkeitään. Muualla yksityiset kauppiaat järjestäytyivät useimmiten ensin aatteellisesti ja vasta myöhemmin kaupallisesti", Komulainen toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Suomalaisista osuuskaupoista teki Komulaisen mukaan kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahvoja yleinen osuustoimintainnostus, omat liikkeenjohdolliset toimet ja jakautuminen kahteen kilpailevaan keskusliikkeeseen, SOK:hon ja OTK:hon.

"Osuuskaupallinen kahtiajako pääosin maanviljelijöiden SOK-laisiin ja pääosin työväestön OTK-laisiin kauppoihin kiihdytti kilpailua, laajensi myymäläverkostoa ja mahdollisti aiempaa tiukemman sidoksen syntymisen samat arvot jakaneiden kuluttajien ja suurehkojen joukkojärjestöjen kanssa", Komulainen kuvailee.

Osuustoimintainnostukseen vaikuttivat myös 1900-luvun markkinoiden hajanainen tila, monien kansallisten joukkojärjestöjen, kuten työväen- ja raittiusliikkeen tuki sekä aatteen keskusjohtoisuus. Eri osuustoimintahaaroille perustettiin varhain keskusliike, kuten osuuskaupoille SOK, maidontuottajille Valio, maataloustarvikkeille Hankkija ja osuuskassoille OKO.

Ennen toista maailmansotaa tapahtunut keskittyminen helpotti Anitra Komulaisen mukaan kuluttajien elämää.

"Osuuskaupat ottivat käyttöön monia uutuuksia, joita myös yksityiskauppiaat alkoivat pian jäljitellä. SOK:n ja OTK:n toimenpiteiden seurauksena muun muassa tuotteiden laatu parani ja tuhoisana pidetty velaksi osto korkeine korkoineen väheni. Myös hinnat laskivat", hän kertoo.

Väitöskirjaan "Valloittavat osuuskaupat: päivittäistavarakaupan keskittyminen Suomessa 1879-1938" pääset tutustumaan tarkemmin Helsingin yliopiston verkkosivuilla.