Tänään on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä – valtioneuvoston periaatepäätös asettaa ensi kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kulutukselle

Krista Mikkosen mukaan kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen. Arkistokuva. Kuva: Lari Lievonen

Valtioneuvosto teki 8.4. periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä, kerrotaan ympäristöministeriön tiedotteessa.

Päätöksen myötä Suomi on maailmassa edelläkävijöiden joukossa tavoitellessaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.

Periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035.

Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa, tiedotteessa summataan.

Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.

”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen ja näin avaimet pysäyttää ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen. Periaatepäätöksessä asetamme ensi kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kulutukselle. Päätöksen toimilla tartumme kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutamme taloutemme pohjan kestävämmäksi. Tänään, 10.4. on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Olemme käyttäneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Kiertotaloudessa tavoitteena on säilyttää tuotteet, materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Periaatteena vähemmästä enemmän tarkoittaa arvonlisän kasvattamista ja yhä tehokkaampaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yritykset ovat kuskin paikalla tässä muutoksessa. Tämä on myös suuri mahdollisuus viennin vahvistamiselle, sillä suomalainen kiertotalousosaaminen kiinnostaa maailmalla”, elinkeinoministeri Mikä Lintilä toteaa tiedotteessa.

Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021–2024. Niillä luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen mukaista ulkopolitiikkaa.

Ympäristöministeriö alkaa koordinoida vähähiilisen kiertotaloussopimuksen laatimista.

Kunnat, yritykset ja muut toimijat voivat liittyä sopimukseen ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalousohjelman luonnonvaratavoitteiden toteuttamiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.

Ministeriöt tuottavat tutkimuslaitosten kanssa skenaarioita mahdollisuuksista edistää kiertotaloudella Suomen ympäristö- ja elinkeinotavoitteita. Skenaariot tukevat kuntia, yrityksiä ja muita toimijoita, kun ne laativat kiertotalous-, ilmasto- tai vähähiilisyystiekarttoja päästäkseen sopimuksen tavoitteisiin.

Sopimuksella halutaan kattaa keskeiset sektorit.

Kunnat ovat kiertotalouden avainpelaajia muun muassa tuotteiden ja palveluiden hankkijoina ja yhteistyön käynnistäjinä.

Kuntien ja alueellisten ekosysteemien kiertotaloustyötä tukemaan perustetaan osaamisverkosto.

• •Kehitämme kiertotalouden kannusteita, kuten verotusta, joilla tuetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä sekä edistetään kiertotalouden palvelumallien yleistymistä.
• •Ohjaamme rahoitusta vähähiilistä kiertotaloutta edistävälle tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- ja ekosysteemitoiminnalle sekä demonstraatio- ja laitosinvestoinneille, kuten teollisuuden luonnonvaroja säästäville tuotanto- ja materiaaliteknologioille.
• •Kokoamme kansalaisille tietoa kiertotalouden palveluista, kuten jakamisalustoista sekä korjaus- ja jälleenmyyntipalveluista.
• •Teemme Suomesta digikiertotalouden kärkimaan avaamalla ja linkittämällä materiaali- ja datavirrat. Vauhditamme digitalisaatiolla materiaalivirtojen jäljitettävyyttä, tuotannon resurssitehokkuutta sekä dataan perustuvaa päätöksentekoa, liiketoimintaa ja palveluja.
• •Luomme kestävät kiertotalousmarkkinat lainsäädännön, taloudellisten ohjauskeinojen ja digitalisaation keinoin. Tavoitteenamme on parantaa resurssitehokkuutta, pidentää tuotteiden elinikää ja kestävyyttä, edistää kierrätysmateriaalien käyttöä sekä tehdä kiertotaloutta tukevista palvelumalleista houkuttelevia yrityksille ja kuluttajille.
• •Hankimme ja suunnittelemme julkisella sektorilla rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja.
• •Sisällytämme kiertotalousosaamisen osaksi koulutusjärjestelmää ja työelämäosaamista.