Saimaalla parannettavaa verkkojen merkinnässä
Metsähallituksen erätarkastuksissa havaitut rikkeet liittyivät usein kalaverkkojen puutteelliseen merkintään. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Joka kymmenes erätarkastus paljasti rikkeen valtion mailla ja vesialueilla viime vuonna. Edellisvuonna rikkeitä paljastui vain 7,2 prosentissa tarkastuksista.
Tilastoja rumensi tehostunut pyydyskalastuksen valvonta Saimaalla, jota lisättiin saimaannorpan suojeluhankkeen vuoksi.
Pyydysten merkintätavat muuttuivat 2012, eivätkä kaikki kalastajat ole vielä sisäistäneet uusia merkitsemistapoja.
”Verkoissa pitää olla muun muassa kalastajan nimi ja yhteystiedot”, aluepäällikkö Erkki Turtinen Metsähallituksesta kertoo. Aiemmin puutteellisista merkinnöistä on saattanut selvitä huomautuksella. Nyt linja on tiukentunut.
Saimaalla valvottiin tehostetusti myös saimaannorpan rauhoitusalueita, joilla verkkokalastusta on rajoitettu.
Virkistyskalastuksessa rikkeet koskivat lupaehtojen rikkomista eli muun muassa sitä, että kalastettiin liian monella vavalla tai käytettiin luvattomia syöttejä.
Metsähallitus julkaisi vuoden 2014 erävalvontaraporttinsa perjantaina erätoimittajapäivillä Yli-Iin Kierikkikeskuksessa.
Metsästyksessä rikkeitä havaittiin vähemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Metsästäjille tehtiin 2 608 tarkastusta. Rikkeitä havaittiin 53 eli kahdessa prosentissa tapauksista.
Törkeitä metsästysrikoksia, joita ovat muun muassa suurpetojen salakaadot, todettiin viisi tapausta. Aiempina vuosina niitä on ollut noin kymmenen vuosittain.
Metsähallituksen erätarkastajat arvioivat, että suurpetojen laiton pyynti väheni muun muassa Perhossa paljastuneiden susien salakaatojen takia.
Toisaalta viime talvena oli vähän lunta, mikä vaikeutti petojen luvatonta jahtaamista moottorikelkoilla.
Suurpetojen metsästystä valvottiin viime vuonna 361 tarkastuksella. Vuonna 2007 tarkastuksia tehtiin vain 53.
”Tämä on tuplahyvä tulos. Vaikka tarkastuksia on lisätty, havaitut rikkeet ovat vähentyneet”, Turtinen toteaa.
Metsähallituksella työskenteli viime vuonna 12 erätarkastajaa sekä 10 määräaikaista valvojaa ja yksi määräaikainen erätarkastaja. Uutena avauksena oli verkossa työskentelevä nettierätarkastaja.
Vuosina 2007–2014 valtion mailla salametsästyksen uhriksi joutui useimmiten karhu, 35 kertaa.
Ahmoja kaadettiin salaa 21 ja susia 14.
Valtion mailla eniten suurpetojen kaadettiin laittomasti Kainuun sekä Itä- ja Ylä-Lapin alueilla.
Metsähallituksen erätarkastajat toimivat vain valtion mailla. Yksityismailla rötöksiä valvoo poliisi.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
