Peltotyöt ja kuivuri rohmuavat viljatilan energian
Talon kaksi tulisijaa säästävät öljyä ja tuovat kodikasta lämpöä, Seppo Pitkänen kertoo. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoRIIHIMÄKI (MT)
Pakkasten paukkuessa ulkona Seppo Pitkäsen tuvassa hohkaa kodikas lämpö. Omasta metsästä saadut polttopuut palavat kahdessa uunissa täydentäen keskuslämmitystä, kuten monessa maaseudun omakotitalossa.
Pattereissa kiertää vesi, joka on lämmitetty öljyllä. Öljylämmitys oli kiireellinen mutta perusteltu valinta kymmenen vuotta sitten.
”Ihmettelin, mikä loimottaa pannuhuoneessa. Hakekattila oli palanut puhki. Kävi hyvä säkä, täällä päin on ollut paljon paloja lämpökeskuksissa.”
Hakejärjestelmän uusiminen olisi ollut kallis investointi, eikä työ olisi käynyt hetkessä. Käytetyn öljykattilan sai muutamalla tonnilla.
Energianeuvoja Markku Lappi Pro Agria Etelä-Suomesta pitää päätöstä järkevänä.
”Hakepannu kannattaisi pitkällä aikavälillä ja silloin, jos sille olisi jatkuvaa käyttöä esimerkiksi tuotantorakennuksissa.”
Pitkäsillä öljylämmitystä tarvitaan noin puolet vuodesta vain lämpimän käyttöveden vuoksi.
Pitkänen seuraa tilansa energia-asioita tarkkaan. Viime vuonna hän alkoi energiasuunnitelman tekemisen yhdessä Lapin kanssa. Nyt Lappi on palannut toistamiseen tilalle.
”Rahapussi on yksi syy. Kaikki kustannukset nousevat nopeammin kuin tuotteiden hinnat”, Pitkänen selittää.
”Siitä jäi hyvä maku, kun Seppo on laittanut ilmalämpöpumput, niitä täytyy käydä katsomassa”, sanoo Lappi.
Ilmalämpöpumput korvasivat viime kesänä suoran sähkön Pitkäsen konehallin lämmittäjänä. Lapin kokemuksen mukaan ilmalämpöpumput puolittavat kulutuksen suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.
Pitkäsellä ei ole tarkkaa tietoa sähkön säästöstä. Sitä voi arvioida talven jälkeen koko tilan sähkölaskuista.
”Erilliset kulutusmittarit olisivat mahdottoman hyvä asia. Silloin tiedetään esimerkiksi rakennuksen kulutus ja tehon tarve tarkasti, kun harkitaan uusia lämmitysmuotoja”, Lappi huomauttaa.
Lappi esittelee laatimiaan laskelmia. Suunnitelman ensimmäisillä sivuilla on ilmakuva. Tilan rakennusten ja peltojen sijainti vaikuttaa paljon siihen, mitä voi ja kannattaa tehdä - mitkä rakennukset saadaan samaan järjestelmään? Miten sijoittelu vaikuttaa ajoihin?
Talvella lämmitys syö suurimman osan kasvinviljelytilan energiankulutuksesta, mutta koko vuoden ajalla energiankulutus on runsainta peltotöissä ja viljan kuivauksessa. Keskimäärin viljan viljelyyn kuluu 100 litraa öljyä hehtaarilla, mistä puolet palaa kuivurissa.
”Taloudellisen ajotavan kautta voidaan säästää 10–20 prosenttia traktoritöiden polttoaineenkulutuksesta”, Lappi kertoo.
Tankkauspäiväkirjaa pitämällä selviää oman ajotavan merkitys. Pitkäsen tilalla peltotöihin kuluu 37,4 litraa hehtaarilla, se on kelpo tulos.
Energiansäästäjän sopii miettiä, kuinka usein traktori käynnistetään pakkasilla. Voisiko päivittäisen ajon sijaan ajaa kerralla suuremman kuorman?
Kyntö vaatii keskimäärin 25 litraa öljyä hehtaarilla. Kulutusta voi vähentää madaltamalla kyntösyvyyttä, säätämällä auran oikein ja pitämällä sen hyvässä terässä.
”Työkalutkin kehittyy”, Pitkänen huomauttaa.
Uusi, 5-siipinen aura vaikuttaa hänen kokemuksensa mukaan yhtä kevyeltä vedettävältä kuin vanha 4-siipinen.
Kuivurin kulutukseen vaikuttavat ennen kaikkea puintisäät. Viime syksynä öljyä kului tuskin ollenkaan, edellisenä, sateisena syksynä hyvinkin runsaasti.
Lappi suosittelee Pitkäselle kuivurin eristämistä. Se vähentäisi öljynkulutusta 15 prosenttia. Aikoinaan eristystä ei laitettu, sillä sen pelättiin aiheuttavan veden tiivistymistä, mikä ruostuttaisi kuivurin pellit. Nykytiedon mukaan näin ei käy.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
